Arkemme turvataan kriisissäkin
Jos Suomi ajautuu kriisitilaan, miten varmistetaan toimiva arki, kaikille ruokaa, hoitoa ja mahdollisuus tehdä työtään?
*Jaakko Pekki, Huoltovarmuuskeskuksen perustuotantojohtaja *
Maaliskuussa 2020 Helsingin Senaatintorilla käveli hiljainen mies. Jaakko Pekki oli juuri astunut ulos valtioneuvoston linnasta. Hän oli hetki sitten saanut Suomen ylimmältä johdolta tehtäväksi ruokahuollon turvaamisen Suomessa, tapahtui mitä tahansa. Koronapandemia oli juuri iskenyt Suomeen.
− Hetken mietin, mitenköhän tiukka paikka tässä tulee. Kun pääsin toimistolle, ajatukset selkenivät. Meillä on pitkälle jalostettu huoltovarmuusjärjestelmä. Ajattelin, että onneksi kenenkään ei tarvitse tehdä tätä yksin, Pekki kertoo.
Pekki johtaa Huoltovarmuuskeskuksen perustuotanto-osastoa, joka vastaa elintarvike-, vesi- ja terveydenhuollon sekä kriittisen teollisuustuotannon toimintavarmuudesta. Ensimmäiseksi Pekin oli saatava saman pöydän ääreen kaikki voimat eli valtionhallinnon toimijoiden lisäksi vapaaehtoista huoltovarmuustyötä tekeviä keskeisiä yrityksiä.
1 500 yritystä ja satoja tuhansia ihmisiä tekee jokapäiväistä huoltovarmuustyötä Suomessa.
− Näimme heti, että pandemia ei liity vain terveysturvallisuuteen vaan myös toimintavarmuuteen. Kuinka varmistetaan ihmisille ruokaa ja hoitoa sekä logistiikan toimivuus? Kestävätkö tietojärjestelmät etätyökuormituksen? Pekin piti kollegoineen ja työryhmineen miettiä myös, miten saadaan kriittisten alojen työntekijät työpaikoilleen: heidät, jotka eivät voi tehdä etätyötä, kuten hoitajat ja lääkärit, kauppojen henkilökunta ja tehdas- ja varastotyöntekijät.
− Piti järjestää niin, että tietyt bussilinjat kulkevat, jotta ihmiset pääsevät työpaikoilleen.
Tavoitteena häiriötön arki
Suomessa toimialakohtaisissa ryhmissä toimii 1 500 yritystä ja organisaatiota. Niiden kautta satojatuhansia ihmisiä tekee työtä, jolla turvataan ihmisille mahdollisimman häiriötön arki. Huoltovarmuustyö tuli pandemian myötä ihmisille näkyväksi, vaikka se on ollut osa yhteiskuntaamme jo yli sata vuotta. Siitä ollaan kiinnostuneita myös kansainvälisesti.
− Ei sitä tule ajatelleeksi normaalissa arjessa: ruokapöydässä, automatkalla, paukkupakkasilla tai sairastuessa. Kun kaikki toimii, ei huomata sitä vaativaa huoltovarmuustyötä, jota taustalla on tehty vuosikymmeniä, Pekki kuvailee.
Kun korona iski, pelättiin, riittävätkö ruoka ja suojavarusteet. Kauppojen ruokatilannetta Huoltovarmuuskeskus seurasi päivittäin, ja maskeja ja muita suojaimia se on hankkinut yli miljardi kappaletta. Se, jota harvempi meistä tuli ajatelleeksi, oli esimerkiksi logistiikan toimiminen.
− Neuvottelimme ja teimme sopimukset varustamoiden kanssa, jotta elintärkeät ruoka- ja lääkekuljetukset kyettiin toteuttamaan ja priorisoimaan laivaliikenteessä.
Varautuminen on harjoittelua
Tulevaisuuden uudet kriisit voivat Jaakko Pekin mukaan liittyä esimerkiksi ilmastonmuutokseen, digitaalisuuteen ja kyberturvallisuuteen. Huoltovarmuustyössä olennaista onkin se, että ennakoidaan ja havaitaan ajoissa todelliset uhat. Yksi ehkä monelle yllättäväkin uhka Suomessa on kuivuus.
− Jos minulle olisi kymmenen vuotta sitten sanottu, että Suomessa harjoitellaan 2020-luvulla kuivuutta varten, olisin varmaan nauranut. Että kyllähän meillä vettä riittää Suomessa. Enää se ei naurata. Kuivuuteen varaudutaan muun muassa kuivuusharjoituksilla. Niissä pohditaan, miten kuivuus vaikuttaa esimerkiksi maatalouteen ja juoma- sekä kemianteollisuuteen.
− Jos näyttää siltä, että pohjavedet vähenevät merkittävästi, keskustelemme ennakoivasti, miten toimimme yhdessä, jotta hanoista tulee vettä ja viljelykset pystytään kastelemaan.
Kolmen vuorokauden kotivara
Jokainen meistä voi myös itse varautua siihen, että poikkeusoloista selvitään. Viranomaiset ja järjestöt ovat laatineet 72 tunnin kotivarasuosituksen, jonka avulla kodit voivat selviytyä omatoimisesti kolme vuorokautta, jos sähköt, vedentulo, ruoan saatavuus tai lämmitys yllättäen katkeaisivat päiviksi. Tämä antaa viranomaisille aikaa järjestää asiat mahdollisimman hyvään toimintakuntoon häiriöistä huolimatta.
− Ihmisiä alkaa kiinnostaa turvallisuus usein vasta, kun se on uhattuna. Kodeissa varautuminen ei tarkoita ylidramaattista hamstraamista vaan maltillisia valintoja.
Esimerkiksi että kaapissa on säilyviä ruokatarvikkeita, vettä on hieman jemmattu pulloihin ja kellarissa on vaikkapa retkikeitin. Entä miten Suomen ruokahuollosta vastaava mies itse varautuu tulevaisuuden kriiseihin?
− No, tässä bisneksessä toimivana on selvää, että meillä on kotona tarvikkeita kyllä vähän pitemmäksikin aikaa kuin kolmeksi vuorokaudeksi. Myös juomavettä on aina kanistereissa, se on selvä, Pekki naurahtaa.
Verkkojen varassa
Jaakko Wallenius, Elisan turvallisuusjohtaja
"Puolitoista vuotta sitten yli miljoona ihmistä siirtyi muutamassa päivässä etätyöhön. Siinä tilanteessa olisi tullut myös tietoliikenne- kriisi, elleivät verkot olisi kantaneet. Mutta kyllä ne kantoivat. Suomessa rakennetaan tietoverkkoja pitkäjänteisesti. Verkot suunnitellaan niin, että ne myös kestävät yllättäviä kuormituksia. Tämä on olennainen osa tietoliikenteen huoltovarmuutta ja vastuullisuutta.
Ihmisten täytyy voida luottaa siihen, että digitaalinen yhteiskunta toimii moitteetta poikkeavissakin tilanteissa. Korona-aika on korostanut, miten tärkeässä roolissa yhteistoiminta yritysten ja viranomaisten välillä on. Siinä on Suomessa onnistuttu hienosti, ja sen merkitys tulee kasvamaan. Kun edellinen pandemiauhka eli lintuinfluenssa vuonna 2013 puhkesi maailmalla, monet yritykset varautuivat siihen laajalti.
Kun korona-virus alkuvuodesta 2020 levisi, seurasimme tilannetta tiiviisti. Kun se sitten syöksyi Suomeen, olimme jo valmiita. Eurooppalaisilta kollegoiltani kuulin, että näin hyvä tilanne ei ollut kaikkialla.
Ihmisten täytyy voida luottaa siihen, että digitaalinen yhteiskunta toimii poikkeavissakin tilanteissa.
Verkkokapasiteetin olemassaolo ei yksinään riitä siihen, että arki voi pyöriä kriisissäkin. Ihmisillä täytyy olla tarpeelliset digitaaliset välineet ja taito käyttää niitä. Tärkeää huoltovarmuustyössä onkin organisaatioiden ja ihmisten tukeminen käytännössä. Suomalaisissa kodeissa on hyvä digivarustus, mutta esimerkiksi niinkin pieni mutta olennainen asia kuin tietokoneisiin liitettävät kamerat olivat kortilla pandemian alussa.
Oli myös paljon yrityksiä, jotka eivät olleet varautuneet esimerkiksi etätyöhön ja tarvitsivat tukea järjestelmien käyttöönotossa. Järjestimme useita webinaareja, joissa opastimme yrityksiä etätyöhön.Huoltovarmuus on tietoon perustuvaa ennakoimista. Vähän sama kuin se, että kun lähdet ulos, katsot sääennusteen. Jos on sateen mahdollisuus, otat sadetakin, ettet kastu. Jos et katso ennustetta, et ota sadetakkia. Jos silloin sataa, kastut varmasti."
Hoitotyön turvaajat
Marika Tiirikainen, Mediq Suomen myyntipäällikkö
"Se kuva oli silmiä avaava. Tammikuussa 2020 sain Kiinasta puhelun, jossa toimija halusi ostaa suojavarusteita sairaalaan. Hän myös lähetti kuvan korkeimman suojaluokan suojavaatteesta, ”avaruuspuvusta”, joka suojaisi ilmateitse leviäviä taudinaiheuttajia vastaan, ja kysyi, olisiko meillä tällaisia myytäväksi.
Olin nähnyt tuollaisia pukuja vain tieteiselokuvissa, ja koko kysymys tuntui käsittämättömältä, jopa pelottavalta. Soittajalle jouduin vastaamaan, että varmuusvarastomme on mitoitettu suomalaisen terveydenhuollon tarpeisiin, mutta kuva jätti kysymyksen: mikä on se taudinaiheuttaja, jonka kanssa siellä tehdään työtä? Terveydenhuollon toimittajana osa rooliamme on suojata hoitohenkilökuntaa ja taata, että he pystyvät turvallisesti hoitamaan potilaita. Olemme olleet huolellisia siinä, että myös pandemian aikana tiedämme täysin toimittamiemme tuotteiden alkuperän ja laadun.
Korona-aikana henkilökohtaiseen suojautumiseen liittyvät tuotteet, kuten maskit, suojatakit, esiliinat ja tutkimuskäsineet, ovat olleet keskiössä. Suomessa anestesiatarvikkeiden kysyntä ei alkuvarautumisen jälkeen kasvanut räjähdysmäisesti suojainten tavoin, ja olemme pystyneet turvaamaan niiden saatavuuden hyvin.Toimimme 13 maassa Pohjois-Euroopassa ja saamme tietoa markkinatilanteesta lähes reaaliaikaisesti sisaryrityksistämme ja toimittajaverkostomme kautta.
Terveydenhuollon toimittajana osa rooliamme on suojata hoitohenkilökuntaa.
Tilapäisistä toimitushaasteista huolimatta pystyimme ylläpitämään suojaustuotteiden saatavuutta ja toimittamaan tuotteita erityisesti suurille sairaanhoitopiireille, jotka olivat kaikkein haastavimmassa tilanteessa. Toimme myös ensimmäisenä Suomeen koronan kotitestit.Ihan uusien asioiden edessä emme silti ole olleet: muistissa on esimerkiksi Islannin tulivuorenpurkaus vuonna 2010, joka pysäytti päiväkausiksi koko lentoliikenteen ja lentoteitse kulkevan rahdin. Mediq Suomella ei juuri ole omaa valmistusta, vaan toimimme huolella valittujen kotimaisten ja kansainvälisten valmistajien kanssa.
Kriisiajat ovat opettaneet näkemään kansainvälisten toimitusketjujen riskikohtia ja kotimaassa sijaitsevan oman varaston tärkeyden. Keskusvarastomme turvatoimenpiteitä tehostimme ensimmäiseksi, jotta varasto ja siellä työskentelevät ihmiset olisivat suojassa. Olemme myös luoneet uusia toimittajasuhteita ja logistiikkareittejä vahvistaaksemme saatavuutta.
Olen tottunut työskentelemään melko hidastempoisessa markkinassa. Pandemian alkaessa yhtäkkiä kysyntä räjähti käsiinja puhelimeni soi taukoamatta. Päätöksiä oli tehtävä nopeasti. Asiaa ei helpottanut kotonani oleva alle kaksivuotias, jonka parhaimmillaan irrotin kattovalaisimesta kesken Teams-puhelun. Kiireestä huolimatta tilanne kuitenkin herätti itsessäni ja monissa kollegoissani ylpeyden omasta työstä. Tajusimme, kuinka arvokasta työtä teemme osana huoltovarmuutta.”
Hyllyt täyteen ruokaa
Pauli Jaakola, K-Supermarket Konalan ja Munkin kauppias
”K-kauppiaina olemme kaikki yrittäjiä ja voimme tehdä nopeitaitsenäisiä päätöksiä. Kun pandemia maaliskuussa 2020 alkoi, marssin K-Rautaan ja hain suojapleksit, jotka asensimme itse kassoille. Niitä ei silloin myyty normituotteina missään. Omassa kaupassani K-Supermarket Konalassa Helsingissä käy 14 000 asiakasta viikossa. Työntekijöitä on tällä hetkellä 34. He ovat ne ihmiset, jotka myös hädän hetkellä kohtaavat asiakkaat.
Ammattitaitoiset osastovastaavat pitävät huolta, että valikoima täydentyy kysynnän ja toiveiden mukaan, myös silloin kun on toimitusvaikeuksia. Automaattiset järjestelmät tekevät tilaus-ehdotuksia ja ohjaavat tavaravirtaa, mutta teknologian täytyy kohdata inhimillinen kosketus, jotta voidaan esimerkiksi löytää korvaava tuote toisen tilalle.Kaupat ovat vahvasti toimivan logistiikan varassa. Jos se pettäisi, olisivat hyllyt nopeasti aika tyhjillään.
Varautuminen ei tarkoita ylidramaattista hamstraamista vaan maltillisia valintoja.
Ympäri vuorokauden toimivat K-ryhmän keskusvarastot ansaitsevat kymmenen pistettä siitä, miten saumattomasti logistiikka on toiminut silloinkin, kun olosuhteet ovat olleet haastavia ja kysyntä muuttunut äkillisesti. Korona-aikana kaupoissamme ei missään vaiheessa ole ollut pelkoa tavaran loppumisesta. Lukuisat pientuottajat ja nykyään myös ravintolat ovat tärkeitä K-kauppojen kumppaneita, jotka pitävät valikoiman monipuolisena. On onni, että voimme Suomessa luottaa kotimaisen ruoan saatavuuteen kriisissäkin.
K-ryhmässä myös kauppiaiden välinen yhteistyö auttaa varmistamaan, että ruokahuolto pelaa yllättävissäkin tilanteissa maan kattavasti. Kun hiihtolomasesonki oli vuosi sitten helmikuussa alkamassa, kauppiaskollegamme Lapissa joutui hetkeksi pulaan. Kaupan henkilökunta kauppiasta myöten joutui karanteeniin, ja kauppa piti sulkea hetkellisesti. Vuorokaudessa naapurikylien K-kaupoista saatiin henkilökuntaa hätiin ja myymälä avattua.”
