Asiantuntijoiden vinkit luontoretkelle – näin pienestäkin patikkamatkasta tulee elämys
Mistä kiva kohde, mitä päälle, miten teinikin viihtyisi? Poimi parhaat tärpit aloitteleville luontoretkeilijöille.
1. Etkö keksi, minne lähtisit?
Ilmeisin kohde ei ole aina se paras vaihtoehto. Retkeilyn suosio on kasvanut koronaepidemian myötä huimasti, joten tunnetuimmissa kohteissa – kuten vaikkapa pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa Nuuksiossa – voi olla ihmisiä ruuhkaksi asti. Jos haluat löytää ihan uusia kohteita, tutustu oman kotikuntasi matkailusivuihin tai vaikkapa näihin nettisivuihin: Luontoon.fi, Retkipaikka.fi ja Virkistys.info.
2. Mieti etukäteen, mitä retkeltä haluat
Onko toiveissasi kunnon nostatus vai luonnon rauhaan uppoutuminen? Jos haluat hien pintaan, reipas parin tunnin patikkamatka on siihen oiva tapa. Joskus rentoutuminenkin on paikallaan, ja silloin kannattaa löysätä tahtia ja antaa itselleen lupa jäädä ihmettelemään. Herätä sisäinen lapsesi ja kiinnitä huomiota yksityiskohtiin. Mistä tuo tuoksu tulee? Miltä puun latva näyttää? Tätä voi soveltaa myös lähimetsän vakioreiteille. Kun tutkit yksityiskohtia, tutusta maastosta voi löytyä uusia, kiinnostavia puolia. Kun poikkeat välillä sivupoluille, otat lähimetsän haltuun perin pohjin.
3. Ovatko lapset tai teini tulossa mukaan?
Pieniä lapsia kiinnostavat usein yksityiskohdat, jotka voivat tuntua aikuisesta mitättömiltä: kepit, kivet, muurahaiset ja kalliolammikot. Upeakaan maisemat eivät sykähdytä välttämättä lainkaan. Varaa siis riittävästi aikaa vapaasen oleiluun. Jos tavoitteena on kiertää jokin reitti, motivoi jälkikasvua edessä häämöttävillä pysäkeillä: "Pian edessä on kallio, jolla pidämme evästauon. Tuon mäen takana on järvi, jossa voi huljutella jalkoja." Muista myös, että luonnossa voi tehdä paljon muutakin kuin kävellä. Järjestä aarteenetsintä tai tee lasten kanssa kivistä ja lehdistä erilaisia kuvioita. Teinejä motivoi reitti, jossa on jotain yllättävää tai hienoa kuten korkeita kallioita, luolia tai komeita harjuja.
4. Kasvit ja linnut haltuun
Etkö tunnista lajeja? Kasvien ja lintujen katselusta voi toki nauttia tietämättä niiden nimiä, mutta jos lajit kiinnostavat, opettele niitä vaikka yksi kerrallaan. Etsi tietoa netistä vaikkapa Luontoportti.fi-sivustolta tai hanki perinteinen lintu- ja kasvikirja. Jos haluat hyödyntää viimeisintä teknologiaa, lataa iNaturalist-sovellus, joka tunnistaa lajit kuvien perusteella.
5. Kengät ovat varustuksen kulmakivi
Vapaa-ajan tennarit eivät sovi metsäretkelle, sillä ne eivät tue jalkaa riittävästi. Tukevat juoksukengät ovat jo parempi vaihtoehto, ja niillä pärjää mainiosti helpossa maastossa lyhyillä matkoilla. Jos reitillä on kalliota tai juurakkoa, paras vaihtoehto ovat päiväretkeilyyn sopivat vaelluskengät. Ne tukevat nilkkaa, kestävä kulutusta ja varmistavat, ettei askel lipsu. Hyvistäkään kengistä ei ole iloa, jos niiden alta löytyvät löpsöttävät ja nahkeat sukat. Satsaa siis teknisiin, hyvin istuviin ja hengittäviin ulkoilusukkiin.
6. Ei liian kuuma, ei liian kylmä
Käyttömukavuus on ykkönen, kun valitset vaatteet ulkoilureissulle. Vaate ei saisi hiertää eikä puristaa. Kesällä keveys ja hengittävyys ovat tärkeitä. Pitkähihainen, UV-säteiltä suojaava paita on loistovalinta aurinkoisena päivänä. Katkolahjehousut ovat retkeilyn klassikko: irrota lahkeet helteellä ja laita ne takaisin, jos iskee vilu tai haluat suojautua punkeilta. Suomen sää on arvaamaton, joten vettä hylkivä kuoritakki on hyvä olla mukana aina.
7. Pidä breikki
Evästauko on retken kohokohta. Pakkaa kantamukset päiväretkelle sopivaan reppuun, jossa on rinta- ja lantioremmit. Liian isoa reppua on tympeä kantaa: sopiva koko on 20–40 litraa. Kiinnitä repun valinnassa huomiota hengittävyyteen, sillä patikointi-into kärsii takuulla, jos hikinorot valuvat pitkin selkää. Jos haluat de luxe -tason tauon, ota mukaan riippumatto. Ulkoiluun tarkoitetut mallit menevät pieneen tilaan, ja niissä on kiva ottaa vaikka pienet päivätirsat.
8. Vie kotiin myös maatuvat roskat
Mitä ikinä otatkin mukaasi maastoon, vie se sieltä pois. Tämä koskee myös ruoan jämiä. Harmittomalta tuntuva omenan kara maatuu luonnossa hyvän tovin, ja vähitellen irtoroskat saavat maaston näyttämään törkyiseltä. Tähteet voivat houkutella paikalle myös rottia. Noudata muutenkin ohjeita. Tulen saa tehdä vain maanomistajan luvalla, mutta kansallispuistoissa ja muissa suosituissa retkikohteissa tulen voi tehdä merkitylle nuotiopaikalle. Metsäpalovaroituksen aikana tulenteko on kokonaan kielletty. Lapsille kannattaa opettaa, että puista ei taiteta oksia eikä maasta taiteta eläviä varpuja.
*Asiantuntijat: ympäristökasvatuksen johtava asiantuntija Essi Aarnio-Linnanvuori / WWF Suomi, johtava metsäasiantuntija Panu Kunttu / WWF Suomi ja valikoimapäällikkö Jesse Röyskö / Intersport *
