1. Mikä on unettomuuden yleisin syy?

Ylivireystila, joka estää nukkumisen sekä yöllä että päivällä. Vaikka ihmistä väsyttäisi, hän ei pysty rauhoittumaan ja nukahtamaan. Ylivireystilan aiheuttavat usein stressi ja kiireinen elämänrytmi.

2. Miten unenpuute vaikuttaa?

Monien tutkimusten mukaan jo viikonkin kestänyt univaje vaikuttaa elimistöömme: tulehdusarvot nousevat ja insuliinin vaikutus heikkenee. Pidempiaikainen unettomuus voi aiheuttaa muun muassa masennusta, muistisairauksia sekä keskivartalolihavuutta.

3. Milloin voi harkita unilääkkeitä?

Silloin, kun kyse on ulkoisista tekijöistä, esimerkiksi häiritsevistä äänistä, aiheutunut tilapäinen unettomuushäiriö. Jos unettomuus johtuu stressistä tai ahdistuneisuudesta, sitä tulisi hoitaa ensisijaisesti keskustelemalla ja rentoutumiskeinoin. Lääke usein lamaannuttaa tunteet, jolloin unettomuuden syy jää selvittämättä ja tilanne pitkittyy.

4. Mitä haittaa unilääkkeistä on?

Unilääkkeet parantavat suorituskykyä, mutta vähentävät elintärkeää syvää unta. Unilääkkeiden pitkäkestoisen käytön on todettu aiheuttavan muistisairauksia iäkkäillä. Niiden sijasta voi harkita hyvin pieninä annoksina väsyttäviä mielialalääkkeitä, jotka auttavat myös uneen.

5. Miten uusi Käypä hoito -suositus kohtelee unettomia potilaita?

Jatkossa mietitään tarkemmin unettomuuden syitä ja tarvitaanko lääkkeitä. Oikea tapa hoitaa unettomuutta on käsitellä syitä, joista unettomuushäiriö johtuu. Lääkärin tulee aina miettiä tarkasti, uusiiko hän unilääkereseptin. Ensisijainen hoitomuoto on lääkkeetön.

6. Onko melatoniinista hyötyä?

Pienten annosten on todettu jonkin aikaa käytettyinä auttavan tilapäisiin unihäiriöihin tai matkan jälkeiseen aikaeroon. Lapsilla melatoniinin pitkäkestoista käyttöä tulee välttää, koska sen hyötyjä ja haittoja ei ole tutkittu kunnolla. Hedelmällisessä iässä olevien naisten sukuhormoneihin melatoniini voi pitkään käytettynä vaikuttaa jarruttavasti.

Lue myös, miten taittuu kevätväsymys!