emilia vuorisalmi kaisu jouppi

Hyvän olon resepti

Hyvinvointi lähtee pienistä asioita, eikä koko elämää kannata muuttaa kerralla. Lue lääkäri Emilia Vuorisalmen vinkit hyvinvoinnin parantamiseen.

SUOMALAISTEN HYVINVOINTI rakentuu monista asioista: terveydestä, ravinnosta ja liikunnasta. Siihen kuuluu myös palautumista, sosiaalisia suhteita, kauneutta ja ulkoista hyvinvointia.

Lisäksi hyvinvointia tuovat esimerkiksi kulttuuri, harrastukset, mielekäs työ sekä oma taloudellinen tilanne.

– Olemme yksilöitä ja arvostamme eri asioita. On tärkeää oppia tunnistamaan omat piirteensä ja huomaamaan oman hyvinvoinnin kannalta tärkeitä asioita, olipa asia sitten turvallisuus tai elämykset, lääkäri Emilia Vuorisalmi sanoo.

Suomalaiset voivat nyt varsin hyvin. Tämä käy ilmi tuoreesta Näin Suomi voi -tutkimuksesta. Hehku-hyvinvointiketjun teettämän tutkimuksen mukaan 73 prosenttia suomalaisista arvioi voivansa tällä hetkellä hyvin ja lähes viides todella hyvin.

Todella hyvin voivat nukkuvat hyvin ja riittävästi, syövät terveellisesti, ovat sosiaalisia, liikkuvat aktiivisesti ja saavat hyötyliikuntaa. Heille itsestä huolehtiminen on elämäntapa, ei suorittamista; he liikkuvat liikunnan ilosta.

He ovat itselleen myös armollisia, käyttävät maalaisjärkeä terveydestään huolehtimisessa ja sallivat myös nautintoja.

Noin 66 prosenttia huippuhyvinvoivista asuu puolison tai puolison ja lasten kanssa.

– Ihminen voi olla hyvinvoiva ilman parisuhdettakin, mikäli sosiaaliset suhteet ovat muuten kunnossa ja elämässä on riittävästi aitoja kohtaamisia. Kaikenlainen yhteisöllisyys on tärkeää. Myös lemmikki voi lisätä hyvinvointia, Emilia Vuorisalmi sanoo.

Ikä näyttää tuovan tyytyväisyyttä. Tutkimuksen mukaan 55–74-vuotiaat ovat muita useammin erittäin tyytyväisiä omaan hyvinvointiinsa.

Suomalaiset ilmoittavat voivansa hyvin. Silti lähes puolet ei ole täysin tyytyväisiä omaan vointiinsa ja haluaisi voida paremmin.

– Eräs syy tähän voi olla muuttuneessa elämäntyylissä: muutokset työn laadussa ja hektisyydessä näkyvät. Myös sosiaalisessa mediassa vietetään yhä enemmän aikaa, ja aitoja kohtaamisia sekä palauttavia taukoja on vähemmän.

OMAN HYVINVOINNIN kohentamisessa päästään usein hyvään vauhtiin jo pienillä asioilla. Emilia Vuorisalmi kehottaa kuulostelemaan, mikä on omassa elämässä kohdallaan, ja mistä löytyy heikko kohta.

– Joku voi liikkua ja syödä hyvin, mutta lepo jää vähiin vaikkapa raskaan työn takia. Toinen taas nukkuu hyvin, liikkuu ja sosiaaliset suhteetkin ovat kunnossa, mutta ravinto voi olla ihan rempsallaan. Tärkeintä on pysähtyä ja miettiä, mistä oman hyvinvoinnin lisääminen kannattaisi aloittaa, Emilia Vuorisalmi toteaa.

Vuorisalmi ei usko pikadieetteihin tai rajuihin elämäntapamuutoksiin. Hän neuvoo olemaan itselleen armollinen.

Koko elämää on turha yrittää muuttaa kerralla, vaan parantaa hyvinvointia pikkuhiljaa, yksi tapa kerrallaan. Voi vaikka alkaa pyöräillä työmatkat, mennä 30 minuuttia aikaisemmin nukkumaan tai ostaa suklaapatukan sijaan raakasuklaata tai hedelmän.

Kun toimintoa jaksaa toistaa joitakin kertoja, siitä muodostuu tapa, ja toinen askel on helpompi ottaa.

Vastaavasti myös huonoista tavoista syntyy helposti ketju. Jos nukkuu huonosti, iskee makeanhimo eikä tee mieli liikkua.

Muutos yhdessä kohdassa voi auttaa moneen asiaan.

– Ajattelen, että hyvinvointi on kuin pelastusrengas. Kaikissa sen osa-alueissa pitäisi olla ilmaa, niin kestämme hetkelliset notkahdukset.

Jos yksi osa-alue lähtee alta, ihminen pysyy hetkellisesti pinnalla ja pystyy rakentamaan uutta. Mutta jos joku osa-alueista puuttuu tai on pielessä pysyvästi, alamme oireilla.

Sama hyvinvointiresepti ei sovi kaikille. Esimerkiksi unentarve on yksilöllinen, liikunnallisuus vaihtelee eikä jokaisen kannata noudattaa samanlaista ruokavaliota.

– Toki on joitakin yleispäteviä ohjeita, joista ei ole kenellekään haittaa: esimerkiksi hyvien rasvojen suosiminen tai valkoisen sokerin vältteleminen. Ruokavaliomuutoksissa on kuitenkin tärkeää pitää maalaisjärki mukana, etteivät asiat lähde käsistä.

HYVINVOINNIN RAKENNUSPALIKOITA on paljon. Nyt pinnalla on monia hyvinvointiin vaikuttavia suuntauksia, jotka näyttävät vain vahvistuvan tulevaisuudessa.

Esimerkiksi kasvisproteiinibuumi ja hiljaisuuteen hakeutuminen ovat yhä kasvavia trendejä.

Emilia Vuorisalmi uskoo, että omille juurille meneminen, luonnon läheisyyteen hakeutuminen sekä hidastaminen ovat selvästi tämän ajan juttuja.

– On hyvä pysähtyä vaikka välillä pohtimaan sitä, mitä tykkäsin tehdä lapsena, ja kuinka niitä asioita voisi tuoda myös tähän päivään. Nousussa on myös monia pieniä trendejä, jotka ovat jo näkyvissä maailmalla, mutta vasta saapumassa Suomeen. Tällaisia voivat olla esimerkiksi aivojen toimintaa parantavat välipalat, virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen liikunnassa tai uudet yhteisölliset ryhmäliikuntalajit.

– Uusia trendejä tulee, mutta samalla on hyvä miettiä, mikä toimii juuri minulle. Nyt monet mittaavat paljon hyvinvointiin liittyviä asioita. Kannattaa kuitenkin pohtia, mitä mittaa ja miksi. Mittaamisen pitäisi motivoida tekemään hyviä valintoja, ei nostattaa stressitasoja.

Näin Suomi voi -tutkimusta varten haastateltiin 1 036 iältään 15–74-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen teetti Keskon ja Oriolan uusi hyvinvointiketju Hehku. Analyysista vastasi Frankly Partners.

JULKAISTU   26.12.2017TEKSTI   Eeva LauronenKUVAT   Kaisu Jouppi

Oliko juttu kiinnostava?

Kyllä (0)Ei (0)

Luitko jo nämä?