K-ruoka
Etsi reseptejä ja Pirkka-tuotteita K-Ruoka.fi-sivustolta.
Hups, jotain meni pieleen... :(
Jalat mullassa, katse tulevassa

Jalat mullassa, katse tulevassa

Henkilöt
Harri Linnamaa viljelee kauraa jo neljännessä polvessa. Miten teknologian kehitys on muuttanut viljelyä?

AILA-MYRSKYN JÄLKEISENÄ päivänä on kaunis poutasää. Harri Linnamaa, kauraviljelijä, iloitsee, että myrsky oli ennakoitua miedompi. Sen myötä pelloille ei tullut suurempia vahinkoja.

– Tuuli oli kova, mutta ei satanut hirveästi. Muutama puu oli kaatunut ja pari sähkölinjaa tullut alas, Linnamaa sanoo.

Nyt hän on puimurin ratissa ja korjaa valmista kauraa.

Viljeleminen tänä päivänä on korjaamista, ajamista, rakentamista, tutkimista, matematiikkaa, kemiaa, sinnikkyyttä, yrittämistä ja erehtymistä sekä jatkuvaa uuden oppimista. Riskien arvioimista – ja niiden ottamista.
harri linnamaa 2

Samalla kun Elovena-paketin kannesta ovat hävinneet kansallispuku ja sirppi, on yhtä lailla suomalaisen viljelijän arki muuttunut. Viikatteen sijaan työvälineinä ovat GPS, maatutka ja padi. Tiloja johdetaan kuin mitä tahansa yrityksiä. Tuotteissa panostetaan kehitykseen ja laatuun, ja yhä useammat tilat erikoistuvat, vaikkapa luomutuotantoon.

Kehitystä ja kasvua yli sukupolvien

Kangasalalla, Tampereen kupeessa asuva Harri Linnamaa on viljelijä neljännessä sukupolvessa. Hän on nyt nelikymppinen, isä Matti Linnamaa on 73-vuotias. Harri pitää tilaa yhdessä vaimonsa Aneten kanssa ja toisinaan töissä on mukana myös viides sukupolvi, 10-vuotias Viljo ja 12-vuotias Niilo.

Linnamaan viljatilalla tehtiin sukupolvenvaihdos kymmenen vuotta sitten. Sen jälkeen Harri on kehittänyt tilaa rivakasti, kuten isänsä aikanaan. Jokainen viljelijäsukupolvi on tehnyt kehityshypyn, ja jokaisella se on ollut erilainen.

– Jos tässä leikissä haluaa pysyä mukana, pitää koko ajan vähän kasvaa ja kehittyä

Linnamaiden peltoala on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana 50 prosentilla. Tällä hetkellä korjattavana on 130 hehtaaria kauraa. Lisäksi viljellään lähes yhtä paljon ohraa ja jonkin verran myös vehnää. Kasvua on Linnamailla haettu aina rohkeasti. Se on tuntunut oikealta polulta – ja myös välttämättömältä.

– Maatalouden kannattavuus heikkenee koko ajan, sillä tuet pienenevät ja viljan hinta on ennemmin laskenut kuin noussut. Tästä syystä pinta-alaa tarvitaan enemmän, jotta käteen jäisi edes sama potti kuin aiemmin, Harri Linnamaa toteaa.

harri ja anette

Pellot ovat lähellä, alle viiden kilometrin päässä tilasta. Muutamia peltoja on kauempana ja tämänkertainen puitava pelto on niistä kaukaisin, 20 kilometrin päässä. Se on vuokralla sukulaisilta. Osa viljelyalasta on siis vuokralla ja osa omaa. Lisääkin peltoja hankitaan, jos sopivia löytyy.

– Liian kauaksi ei kuitenkaan voi lähteä viljelemään, sillä se vie aikaa ja lisää kustannuksia.

Linnamaan kaukaisimmalta pellolta kestää traktorilla ajaa tilalla oleville kuivaamoille ja siiloille puolisen tuntia, ja polttoöljyäkin siinä kuluu.

LUONNONVARAKESKUKSEN TUTKIJA Csaba Jansik tuntee viljelijöiden tilanteen hyvin. Hän vahvistaa, että tilakoon kasvattaminen kulkee usein yhtä matkaa kustannustehokkuuden kanssa. Kannattavuus tulee kuitenkin monen asian yhteispelistä. Johtajuus, tuotannon suunnittelu ja talousosaaminen korostuvat, mutta tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän myös avointa mieltä ja rohkeutta.

– Ne pärjäävät, jotka reagoivat uusiin juttuihin ja kokeilevat rohkeasti. Esimerkiksi kaurabuumista ei ollut tietoakaan vielä kymmenen vuotta sitten. Kaura antaa kuitenkin suomalaisille viljelijöille yhä enemmän mahdollisuuksia.

Kaura on Suomen toiseksi suurin viljalaji ja kansainvälisesti ylivoimaisesti merkittävin. Suomi on EU:n suurin kauranvientimaa, ja kotimaassakin sen elintarvikekäyttö on muutamassa vuodessa lähes kaksinkertaistunut.

kaura

Kaurabuumi vaikuttaa laatuun

Ruoka-alan trendien, maailman viljakaupan hintojen ja suomalaisten toimittajien hintojen ohella viljelijä tarkkailee tiiviisti sääolosuhteita, ja lisätoimia tehdään niiden mukaan. Linnamaa seuraa säännöllisesti sääennusteita kolmen eri kanavan kautta, ja kännykässäkin hänellä on erilaisia lämpötilaa seuraavia applikaatioita ja kosteusmittareita.

– Ilmankosteus vaikuttaa paljon siihen, milloin on hyvä aika puida

Kauravuosi 2020 vaikuttaa Linnamaan mukaan ihan hyvältä, vaikka ilmojen puolesta on ollut vaihtelevaa. Keväällä oli hirveän kylmä. Kesäkuussa tulivat kovat helteet, jotka pysäyttivät kasvun hetkeksi. Heinäkuussa tulivat sateet, jotka saivat kasvit uudestaan versoamaan.

–Jotta uudetkin versot kasvaisivat valmiiksi, jouduimme lykkäämään puintikauden aloitusta ainakin kolme viikkoa, Linnamaa sanoo.

Linnamaa varmistaa sadon riittävyyden ja laadun lannoittamisella ja kasvinsuojelulla. Vaikka tänä kesänä oli kuivaa, oli silti tarpeen käyttää viljan korren kasvua säätelevää ainetta. Se hidastaa kasvua ja tekee korren varren vankemmaksi.

– Se, miten paljon on panostanut kasvukauteen, vaikuttaa paljon siihen, millaista satoa on syksyllä mahdollista saada, Linnamaa sanoo.

Panostaminen näkyy viljan laadussa. Linnamaalle on erityisen tärkeää se, että kaura saadaan myytyä elintarvikekaurana. Siitä saa paremman hinnan, ja laadukkaasta elin-tarvikekaurasta vieläkin paremman. Laatua tarkkaillaan tiettyjen kriteerien avulla, yhteensä niitä on kymmenkunta. Esimerkiksi jyväkoon on oltava riittävän suuri, viljassa on oltava sopivasti valkuaisia eikä mukana saa olla juurikaan jäämiä muista viljoista. Viime vuosina Linnamaan kaura on täyttänyt kriteerit hyvin ja kauppa on käynyt.

harri linnamaa 3

– Kyllä hyvälle tavaralle on aina ollut kysyntää.

Laatu onkin yksi kaurabuumin avainsanoista. Csaba Jansikin mukaan Suomessa viljelty kaura pärjää nimenomaan laadullaan. Pohjoinen ilmasto sopii viileässä ja kosteassa viihtyvälle viljalle, ja sitä voi viljellä napapiirillä asti.

Elintarvikekauran lisäksi kysyntä on kasvanut myös niin sanottujen erikoisviljojen osalta. Keliaakikoille sopiva puhdas- sekä luomukaura myyvät yhä paremmin, myös ulkomailla.

– Muualla Euroopassa kaura on mielletty usein hevosten ruokana, mutta tieto terveysvaikutuksista leviää koko ajan. Kaura on vilja, jolle EU on myös myöntänyt virallisia terveysväittämiä, joita elintarvikeyritykset saavat vapaasti käyttää tuotepakkauksissaan ja markkinoinnissaan, Jansik sanoo.

Terveysväittämät tarkoittavat tutkittua tietoa siitä, että kauran beetaglykaani todistetusti alentaa kolesterolia, ehkäisee sydän- ja verenpainetautia, tasaa verensokeria ja lisää vatsan hyvinvointia.

Hevosesta maatutkaan

Harri Linnamaalla viljeleminen on ollut elämässä aina. Lapsena koulusta tullessaan hän heitti repun nurkkaan ja lähti pellolle. Nuorena kiinnosti eniten koneilla ajaminen.

– Mutta ei tätä enää sen takia tee, että saisi koneilla ajaa, Linnamaa sanoo ja naurahtaa.

Vielä vuonna 1968 Matti Linnamaa teki kylvöt hevosen avulla, mutta syksyllä 2020 Harrin kylvökoneessa on mukana maatutka.

Maatutka mittaa kylvämisen nopeutta, mikä auttaa sopivan siemenmäärän ja lannoitteiden annostelussa. Kylvökonetta ohjataan traktorin ohjaamossa padin avulla.

Koneet ovat Linnamailla yhä isompia ja tehokkaampia. Uusimpia investointeja on esimerkiksi iso kasvinsuojeluruisku. Matti Linnamaan aikana tällaisten koneiden leveys oli 12 metriä, mutta tämä on siivet levitettyinä jo 28 metriä leveä. Säiliökoko oli ennen tuhannen litran pintaan ja nyt se on 3200 litraa. Yhdellä koneellisella käy läpi 20 hehtaaria peltoa entisen parin hehtaarin sijasta.

harri linnamaa 5

Tehojen lisäksi nykykoneista löytyy myös älyteknologiaa. Ruisku hyödyntää GPS-teknologiaa ja tunnistaa pellolta kohdat, joihin suojeluaineita on jo laitettu. Tarkkuus tuo tekemiseen taloudellisuutta ja on ympäristönkin kannalta fiksua.

Viimeisin uudistus Linnamaan tilalla on kuitenkin rakenteilla oleva uusi viljankuivaamo. Tällä hetkellä tilalla on kolme kuivaamoa, mutta uuden ison on tarkoitus korvata nämä kaikki. Samalla siirrytään öljylämmityksestä puuhakkeeseen.

– Olen laskenut, että hake tulee selvästi halvemmaksi, varsinkin kun voin hyödyntää osin omien maiden puuta. Lisäksi en ole enää sitten niin paljon riippuvainen öljystä.

Tilaan liittyvät rakennusprojektit on totuttu hoitamaan pitkälle omin voimin. Siinä auttaa se, että Harri Linnamaa on myös rakennusalan ammattilainen. Kauranviljelyn ohella hän käy osa-aikaisesti töissä rakennusliikkeessä tuotannon kehityspäällikkönä. Tulevana vuotena Linnamaa keskittyy pääasiassa oman tilan töihin, sillä uusi kuivaamo on saatava valmiiksi.

Sopimuksilla mielenrauhaa

Linnamaan pihalle ajaa sininen kuorma-auto, joka lastaa jo kuivattua viljaa. Rekka vie jyvälastin Raision tehtaalle. Siellä kaurasta tehdään esimerkiksi Elovena-keksejä ja -puuroja, jotka lopulta löytyvät lähikaupan hyllyltä eri puolilta Suomea.

Linnamaalla on Raision kanssa sopimus, jonka mukaan viljaa myydään ja ostetaan. Yksi sopimus ei kuitenkaan kata koko tuotantoa, vaan viljaa myydään myös muille toimijoille ja markkinahintaan. Osa viljasta myydään heti, koska kaikki vilja ei sovi varastoon. Loput säilötään siiloissa ja myydään talven ja kevään aikana.

harri linnamaa 6

Luken Csaba Jansikin mukaan Linnamaan myyntikaava noudattelee alan yleistä suositusta.

– Tuotantosopimukset ovat viljelijälle todella järkeviä, sillä niiden myötä voi hallita riskejä. Sopimukset ovat yhtä lailla myös ostajan kannalta hyviä, sillä se varmistaa, että tavaraa varmasti tulee, Jansik sanoo.

Markkinahinta pompahtelee vuosittain paljonkin, sillä se riippuu sadosta. Viljelijälle siinä on mahdollisuus hyviin voittoihin, mutta myös koviin romahduksiin. Jansik kertoo, että näin kävi pari vuotta sitten rukiin kanssa.

– Ensin oli katovuosi, jonka jälkeen hinta pompahti pilviin. Kun viljelyä lisättiin, tulikin jättimäinen sato. Se oli kaksinkertainen suhteessa Suomen tarpeeseen. Markkinahinta putosi sen myötä puoleen.

Viljelijät mukana ilmastotoimissa

Rajuilmat ja ukkoskuurot. Harri Linnamaa kertoo, että ilmastonmuutos näkyy jo nyt nimenomaan lisääntyneinä myrskyinä. Viljelijät pystyvät omilla toimillaan osallistumaan ilmastonmuutoksen hillintään sekä myös luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Hiiliviljelystä ja hiilensidonnasta puhutaan paljon. Kunhan tutkimus ja käytännön konstit ovat pidemmällä, niistä voi tulla osa yhä useamman viljelijän arkea. Monia asioita voidaan tehdä jo nyt ympäristön kannalta fiksummin.

Linnamaan tilallakin halutaan hillitä ilmastonmuutosta. Yksi konsti on syysviljan viljely. Syksyllä viljelty pelto pysyy vihreänä ja sitoo hiiltä paremmin kuin musta pelto. Myös maaperän käsittely on vuosien varrella muuttunut.

Kun pellolla viljelee vuoroin eri viljalajeja, maaperä ei pääse köyhtymään

– Ennen kynnettiin peltoja aika paljon ja tehtiin maa ihan mustaksi. Nyt peltoa ajetaan pinnasta vain vähän rikki ja jätetään sängelle. Tämä estää esimerkiksi ravinteiden liiallista valumista.

Myös viljelykierrosta on paljon hyötyjä. Kun pellolla viljelee vuoroin eri viljalajeja, maaperä ei pääse köyhtymään. Viljalajien välissä voi pellossa kasvattaa muutakin, esimerkiksi rypsiä, hernettä tai härkäpapua.

Tästä olisi tutkija Jansikin mukaan erityistä hyötyä, sillä öljy- ja valkuaiskasveista on Suomessa pulaa.

Niitä tarvitaan ennen kaikkea rehuksi, sillä monet elintarvikealan yritykset ovat siirtymässä kokonaan pois soijan käytöstä.

Yhä pidempi viljelykausi

Syyskuussa Harri Linnamaa tekee lähes ympäripyöreää päivää. Kaikki viljat on saatava korjattua ja syysviljat kylvettyä vielä, kun ilmat ovat lämpimät. Lyhenevä päivä lisää haastetta, sillä hämärä tuo pelloille kosteutta ja vilja pitää puida mahdollisimman kuivana. Jos päivät eivät riitä, pitää joitakin asioita tehdä yöllä.

Tänä vuonna puinnit siirtyivät myöhemmäksi, mutta viljelijän syksyt ovat pidentyneet muutenkin. Linnamaan pelloilla kasvaa lajikkeita, joiden kasvukausi on pidempi kuin lajikkeilla 20–30 vuotta sitten. Silti jännittää, riittääkö lämpöä loppuun asti vai ehtiikö lokakuussa tulla jo ensilumet päälle. Sekin on joskus koettu.

– Vuonna 2017 aikataulut venähtivät myös. Juuri kun olimme saaneet viljat puitua, olin seuraavana päivänä jo pitämässä hiihtokoulua luonnonlumella. harri linnamaa 4

Sääolosuhteille ei kuitenkaan voi itse mitään. Harri Linnamaa sanoo, että sitä pitää vain tehdä parhaimmat toimenpiteet, jotka itse osaa.

Vaihtelevuus on toisaalta myös maanviljelyn suola. Linnamaa nauttii siitä, ettei tässä työssä ole kahta samanlaista päivää.

Omalla kehitystyöllä hommaa voi myös viedä jatkuvasti eteenpäin: analysoida, mitä on tehnyt hyvin ja mitä huonosti sekä missä voisi parantaa.

Kaikkein parasta on silti se, kun näkee omien käsiensä jäljen.

– Keväällä, kun kylvöt ovat onnistuneet hyvin, on hieno katsella orastavia peltoja.


asiantuntija

Csaba Jansik on Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija, joka on erikoistunut ruoantuotantoon. Kiinnostus alaa kohtaan sai alkunsa Unkarissa, jossa Jansik varttui. Kodin lähellä kasvatettiin kotieläimiä ja viljetiin vihanneksia. ”Nuorena totuin kuokkimaan maissipeltoa, hoitamaan viinitilaa ja tekemään heinätöitä”, Jansik kertoo. Hän on tehnyt muun muassa selvityksiä Suomen elintarvikeketjun kilpailykyvystä suhteessa muihin Itämeren maihin. Nykyisin Jansik osallistuu Suomen elintarvikeviennin edistämiseen sekä maatilayritysten osaamisen kehittämiseen kannattavuuden parantamiseksi. Hän on myös ollut mukana perustamassa Luken Ruokafaktasivustoa.

Oliko juttu kiinnostava? Kyllä ( 11 ) Ei ( 0 )
Ihmiset
Koti
Tyyli
Hyvinvointi
Niksi-Pirkka
Piposta patakintaaksi
Piposta patakintaaksi
Huopuiko ja kutistuiko villapiposi pesukoneessa? Käytä sitä patakintaana.
1 1 0
Kiristävä visiiri
Kiristävä visiiri
Jos visiiri kiristää, katkaise kuminauha ja laita lasten hanskoille tarkoitettu pidike jatkoksi. Ei kiristä enää 👍🏻.
1 2 0
Pyykkituvalle menossa?
Annostele pyykkipulveria hupparin tai housujen taskuun, niin ei tarvitse kantaa pyykinpesujauhelaatikkoa pyykkituvalle asti.
2 4 0
Joululimppari koko perheelle
Laita Sodastreamilla valmistettuun kuplaveteen loraus glögitiivistettä makusiirapin sijaan. Nam!!!
0 4 0
Tuoksutuikusta raikastinnappi
Epäonninen tuoksukynttilä herää henkiin.
Tuoksukynttilän sydän irtosi, sammui ja valui pohjalle. Kynttilästä jäi kuitenkin jäljelle tuoksuva steariini, jonka hyödynsin varaston raikastajana.
1 0 0
Maljakko maitopurkista
Maitopurkki malja
Jos sopiva maljakko uupuu, leikkaa maitopurkin yläosa auki ja kääri purkki paperiin.
4 2 0