1. Pikkutraumaa

Taannoin ohjaaja Johanna Vuoksenmaan ystävä harmitteli sitä, että ei pysty tarjoamaan lapsilleen harmonista lapsuutta.

– Minä olin, että ei, ei, ei! Mistä lapset silloin ammentaisivat intohimoa tai oppisivat tunteista? Jos kaikki on koko ajan kamalan hyvin, elämän sydänkäyrä on liian tasaista. On hyvä, jos lapset voivat ajatella vanhemmistaan, että tuo tyhmä idiootti pilasi mun elämän. Pikkutraumat ovat parasta, mitä voin lapsilleni antaa.

2. Epätäydellisyyttä

Inhimillisyys on Johanna Vuoksenmaalle kaiken ylittävä arvo. Se tarkoittaa myös armollisuutta itseään kohtaan.

– Lapsille on näytettävä, että aikuinenkin mokailee ja on ajattelematon. Se auttaa lapsia hyväksymään itsensäkin epätäydellisinä. Täydellisyys on kuolema. Jos tekee kaiken virheettömästi, elämälle ei jää sijaa. Olen antanut itselleni anteeksi, ja vaatinut myös minulle annettavan anteeksi.

3. Arkea

– Arkea on elämässä prosentuaalisesti niin hirveästi paljon enemmän kuin juhlia. Siksi juhlat saavat mennä pieleen, koska se kirpaisee vain hetken. Jos tällä alalla menee palkinto sivu suun, se kalvaa vain kaksikymmentä sekuntia. Jos juhlat kalvavat, rakko paranee. Mutta jos arki kalvaa, rakko tulehtuu ja jalka pitää amputoida. Siksi kannattaa olla arjen ystävä.