Joulun tekijät
Joulun ainutlaatuinen tunnelma syntyy pienistä asioista. Suomalaiset jouluntekijät kertovat tarinan tuotteensa takaa.
Kynttilä pysäyttää tähän hetkeen
Havin toimitusjohtaja Linda Schlobohm sytyttää joulukuuseensa aidot kynttilät.
”KYNTTILÄ ON MUKANA suomalaisten suurissa tunteissa, iloissa ja suruissa, ristiäisistä muistotilaisuuksiin. Kiivain sesonki alkaa syksyllä pyhäinpäivästä. Sitten tulevat adventit, itsenäisyyspäivä ja tietysti joulunaika.
Havi on valmistanut kynttilöitä Suomessa melkein 190 vuotta. Parhaimmillaan Riihimäen tehtaalla valmistuu yhden vuoron aikana noin puoli miljoonaa tuikkukynttilää. Vuosittain valmistamme noin kolme miljoonaa kiloa kynttilöitä. Olemme myös Suomen suurin painettujen lautasliinojen valmistaja.
Suosituimpiin tuotteisiin kuuluvat perinteiset kruunukynttilät ja Tuikku-lämpökynttilät. Työllistämme kynttilätehtaalla noin 40 ihmistä ja saman verran lautasliinatehtaalla Imatralla.
Kaksi vuotta sitten halusin tuoda perinteisen Havin rinnalle uuden, sisustuksellisemman tuotemerkin. Niin syntyi Havi’s.
Minulle estetiikka on hyvin tärkeää. Mietin Haviksen yksityiskohdat tarkkaan.
Tuotteiden pitää olla kauniita, ajattomia ja helposti yhdisteltäviä.
Sarjaan kuuluu esimerkiksi kynttilöitä, huonetuoksuja, saippuoita ja tyynynpäällisiä. Haluan, että pienelläkin rahalla saa kotiin kauniita asioita.
Mallistot suunnitellaan noin vuotta aiemmin kuin ne tulevat kauppoihin. Vaatemuodista voi aistia myös sisustuksen tulevia trendejä. Nyt pinnalla ovat luonnonmukaisuus ja murretut sävyt.
Burgundinpunaiset kynttilät näyttävät upeilta vanhoissa messinkikynttilänjaloissa. Myös tummanvihreää näkyy pitkästä aikaa joulun kattauksessa. Moderni joulukattaus syntyy valkoisten tai vaaleiden kynttilöiden sekä kullan tai hopean sävyjen ympärille.
Kotimainen kynttilä on hyvä tuliainen ja turvallinen valinta kotiin. Se ei savuta eikä sisällä esimerkiksi palmuöljyä tai -vahaa. Se on myös ekologinen: lähellä valmistettu eikä jätä jälkeensä roskaa. Havin steariinikynttilöillä on Joutsenmerkki.
Poltan kynttilöitä paljon omassa kodissani, ja jouluisin haluan kuuseeni ehdottomasti aidot kynttilät. Kynttilän liekki rauhoittaa ja tuo mielen tähän hetkeen. Kun laittaa kynttilän palamaan, ei ole koskaan yksin.”
Saunassa arki vaihtuu juhlaan
Harvian tuotekehitys- ja laatujohtaja Timo Harvia ja markkinointijohtaja Sami Linna tietävät, että jopa neljä viidestä suomalaisesta saunoo jouluaattona.
”ON VAIKEA KUVITELLA suomalaista joulua ilman saunaa. Se on tärkeä siirtymäriitti arjesta juhlaan. Löylyn leppeässä lämmössä aaton kiireet loppuvat ja sen jälkeen alkaa juhla.
Jopa neljä viidestä suomalaisesta saunoo nimenomaan jouluaattona. Aika monet löylyvesistä ripsautellaan Harvian kiukaalle, sillä Muuramen yksikössämme Keski-Suomessa valmistuu vuodessa yli sata tuhatta kiuasta.
Joulu näkyy selvästi piikkinä yhtiön myynnissä. Joku remontoi ehkä koko saunan juhlaa varten, toinen vaihtaa lauteet ja kolmas valitsee uuden saunatuoksun.
Jouluvalmisteluihin voisi kuulua saunan vuosihuolto. Sauna on hyvä pestä ja puuosat suojata parafiiniöljyllä. Niin sähkö- kuin puulämmitteisestä kiukaasta kannattaa tarkastaa kiukaan ja kiuaskivien kunto ja kivien ladonta.
Kiuaskivet voi testata helposti kopauttamalla kiviä yhteen. Jos ne murenevat, on aika hankkia uudet. Kun kaikki kiukaassa toimii, lämmin ilma pääsee kiertämään kunnolla ja sauna antaa makoisat löylyt.
Me Harvialla seuraamme jatkuvasti, miten suomalaiset haluavat saunoa. Asiakkailta, jälleenmyyjiltä ja tutkimuksista kuuluu sama viesti: kotisaunasta halutaan nyt luoda hyvinvoinnin keidas. Esimerkiksi saunan valo-, ääni- ja tuoksumaailmoja mietitään tarkkaan. Sauna halutaan myös sisustaa kauniisti.
Vaikka joulusauna on suomalaisille perinteenä yhteinen, se on käytössä hyvin henkilökohtainen.
Jokainen meistä juhlii ja saunoo omalla tavallaan.
Myös saunaseura ja -paikka vaikuttavat aina joulusaunaan. Joku on saattanut lapsena tottua saunomaan aattoaamuna, mutta puolison sukulaisten luona sauna lämpeneekin iltapäivällä. Omassa kerrostalokodissa kuumenee ehkä sähkökiuas, mutta vanhempien rantasaunalla humisee puukiuas.
Olipa sauna millainen tahansa, olennaista on lopulta se, että saunassa saa rentoutua ja puhdistautua. Silloin keho ja mieli rauhoittuvat jouluun.”
Suklaa kutsuu nauttimaan
Goodion perustaja Jukka Peltola haluaa tehdä suklaata, joka parantaa maailmaa.
”Kaakao on kuin viini – jokaisessa sadossa on omanlaisensa maku. Me Goodiolla haluamme, että suklaan ystävät oppivat tunnistamaan kaakaoiden laatuerot ja vivahteet sekä arvostamaan upeaa raaka-ainetta uudella tavalla.
Goodion suklaat valmistetaan Kallion kaupunginosassa Helsingissä. Tunnetuin ja suosituin tuotteemme on 48-grammainen suklaalevy, jota kutsumme nimellä Love Letters, rakkauskirje. Makuja on 12.
Goodio aloitti toimintansa vuonna 2012. Alusta asti olemme halunneet toimia uudella tavalla. Tärkeintä ei ole voittojen maksimointi.
Teemme tuotetta, jonka valmistuksessa huomioidaan yksilön ja ympäristön hyvinvointi.
Se näkyy kaikessa, mitä teemme. Suklaamme tulee Perusta, Ecuadorista ja Kongosta. Maksamme tuottajille tuplasti paremman korvauksen kuin Länsi-Afrikassa tuotetusta kaakaosta yleensä maksetaan.
Kaikki käyttämämme raaka-aineet ovat luomua, villinä kasvanutta tai vähintään orgaanisesti kasvatettua. Pyrimme radikaaliin läpinäkyvyyteen, jotta kuluttajat voivat tehdä parempia valintoja ja nauttia suklaasta ilman tunnontuskia.
Olemme palkanneet tehtaallemme vaikeasti työllistyviä ihmisiä. Jokaisella meillä on jotakin annettavaa, jos vain saamme mahdollisuuden näyttää kykymme.
Uusia makuja kehitellessämme tuntosarvemme ovat pitkällä, mutta heittäydymme myös tunteiden vietäväksi. On hauska kokeilla erilaisia vaihtoehtoja. Voisiko esimerkiksi mustaherukan lehdistä valmistaa suklaata?
Teemme makuyhdistelmiä, jotka korostavat ja tukevat, mutta eivät peitä kaakaopapujen erilaisuutta. Tällä hetkellä myydyin maku on lakritsa-tyrni. Itse pidän eniten tummasta suklaasta, mutta levyt ovat kuin omia lapsiani – tykkään niistä kaikista.
Suklaa kuuluu kiistatta suomalaiseen jouluun. Mutta pitääkö sitä syödä niin paljon, että tulee huono olo? Kannattaa pysähtyä laadukkaan suklaan äärelle rauhassa nauttimaan sen vivahteista.”
Kukka viimeistelee tunnelman
Partaharjun puutarhan toimitusjohtaja Hanna Suhonen on huomannut, että valkoiset amaryllikset ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosina.
"SUOMESSA AMARYLLIS on joulun sipulikukista suosituin. Syksyn mittaan puutarhallamme kasvaa lähes kuusisataa tuhatta amaryllista. Niistä merkittävä osa on Pirkka-amarylliksia.
Kukat lähtevät meiltä nuppuisina, jotta ne saapuvat kauppoihin tuoreina ja parhaimmillaan. Siksi emme puutarhalla juurikaan näe amaryllisten kukkaloistoa.
Joka vuosi valitsen kuitenkin muutaman kukan työhuoneeseeni ja kotiini. Seuraan kukkavanojen kasvua ja nuppujen avautumista: Miten suuria kukista tulee? Kauanko kukinta jatkuu?
Haluan nähdä omin silmin erityisesti uutuuslajikkeet. Vaikka kukat ovat minulle arkista työtä, ne kuuluvat jouluuni siinä missä joulukuusi.
Kukissa on jotakin, mikä luo juhlatunnelman ja viimeistelee koristelut.
Puutarhalla jouluvalmistelut käynnistyivät jo tammikuussa, kun aloin suunnitella asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa tämän sesongin lajikkeita ja värejä. Isokukkainen ja joulunpunainen amaryllis on yhä lajikkeista suosituin.
Myös valkoiset ja kerrotut lajikkeet ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan, samoin uusimmat vaaleanpunaiset ja kaksiväriset amaryllikset.
Kukkasipulit saapuivat Suomeen elo-syyskuussa Etelä-Afrikasta ja Brasiliasta, missä ne kasvavat pellossa. Syys–lokakuussa sipulit istutettiin puutarhalla ruukkuihin käsin, jotta istutuksista tuli riittävän tiiviitä.
Sipuleiden kasvattaminen kukkiviksi on kausityötä. Tänä vuonna meillä oli istuttamassa parhaimmillaan 70 sesonkityöläistä.
Ruukuttamisen jälkeen amaryllikset saavat varttua kasvihuoneissa pari kuukautta, kunnes ne ovat valmiita kauppaan. Kotona amaryllis ei enää vaadi paljon hoitoa, lähinnä niukkaa kastelua noin kerran viikossa. Jos kukkavana uhkaa kaatua, sen voi tukea tai leikata maljakkoon.
Puutarhan joulusesonki on kiivaimmillaan aattoa edeltävinä parina viikkona. Jouluaattona saan jo kulkea tarkastuskierroksella hiljaisissa kasvihuoneissa. Niissä on silloin oma, harras tunnelmansa, josta on mukava lähteä perhejoulun viettoon.
Mieli on hyvä, kun tiedän, että olemme voineet tuottaa iloa ja kauneutta moneen jouluun.”
