Kirsi Alm-Siira: Ratikan viemä
"Jos asuu hyvien julkisten liikenneyhteyksien keskellä, on mielestäni jopa velvollisuus käyttää niitä", sanoo toimittaja Kirsi Alm-Siira.
Minun ekotekoni
”Muutamia vuosia sitten aloin pohtia ja kyseenalaistaa omia tapojani liikkua. Hankin silloin ympäristösyistä hybridiauton, mutta ennen kaikkea aloin miettiä sitä, mitkä matkat on järkevää tehdä jalkaisin, mitkä julkisilla liikennevälineillä ja mitkä autolla.
Olen syntynyt ja kasvanut Noormarkussa, jossa ei ollut pääkaupunkiseudun tapaista julkista liikennettä. Meille maalaisille autoiluun ja auton omistamiseen liittyy paljon muitakin merkityksiä kuin pelkkä liikkuminen. Nuorena se oli minulle itsenäisyyden ja riippumattomuuden tae.
Nykyään makkarini ikkunasta näkyy raitiovaunupysäkki. Jos asuu Helsingin keskustassa hyvien julkisten liikenneyhteyksien keskellä, on mielestäni jopa velvollisuus käyttää niitä. Pyrin kulkemaan raitiovaunulla kaikki matkat, joita en tee kävellen. Ratikalla pääsen myös töihin MTV:n uutishuoneelle Pasilaan.
Teen työmatkoja myös autolla, sillä pystyn töissä lataamaan autooni sähköä, mikä ei Punavuoressa asuen onnistu. Julkisista liikennevälineistä ratikka on minulle ehdottomasti ykkönen, vaikka monesti bussi olisikin nopeampi. Varmaan siihen liittyy lapsuuden romantiikkaa. Nykyään Tampereellakin on ratikka, mutta lapsuudessani niitä ei ollut kuin Helsingissä ja ulkomailla.
Ratikka on minulle jollain tavalla urbaanin elämän symboli. Jotain maagista tunnelmaa kiskojen kolinassa on. Olen nyt asunut 20 vuotta Helsingissä, mutta jaksan edelleen katsella maisemia hitaammin kulkevan ratikan ikkunasta. Olen jo pitkään hankkinut vaatteeni pääasiassa kierrätettyinä. Ratikkareittien varrelta löytyy myös toinen toistaan trendikkäämpiä kierrätettyjen vaatteiden kauppoja.”
Kuka?
Kirsi Alm-Siira, 47, toimittaja ja uutisankkuri.
Mistä tunnetaan?
MTV:n uutis-lähetyksistä, huumorintajustaan ja kyvystään nauraa myös itselleen.
Tämän opin kantapään kautta...
”Auto voi olla viisi minuuttia ratikkaa nopeampi, mutta parkkipaikan etsimiseen menee helposti kymmenen minuuttia.”
Juttu julkaistu Pirkka-Lehdessä 9/2022
