K-ruoka
Etsi reseptejä ja Pirkka-tuotteita K-Ruoka.fi-sivustolta.
Hups, jotain meni pieleen... :(
Klassikon haastaja - maitoa vai kauramaitoa?

Klassikon haastaja - maitoa vai kauramaitoa?

Kodin talous
Kaurapohjaisten tuotteiden suosio on kasvanut. Millaisia pohdintoja maito- ja kaurajuomahyllyjen edessä käydään valintoja tehdessä?

1. Miksi maito ja kaura ovat suomalaisille niin tärkeitä?

Maidontuotannolla on Suomessa pitkä historia. Maito ja maitotuotteet alkoivat 1800-luvun lopulla täydentää suomalaisten viljapainotteista ruokavaliota ravinteikkaammaksi. Karjatalous oli myös merkittävässä asemassa, kun 1800–1900-lukujen taitteessa siirryttiin omavaraistaloudesta vaihtotalouteen ja maitotuotteista tuli tuottoisaa vientitavaraa Suomelle.

Kasvanut tuotanto, elintason nousu sekä maidon ravitsemukselliset ominaisuudet lisäsivät nopeasti maidon kulutusta ja suosiota. Myös kauraa on viljelty Suomessa pitkään, jo 1200-luvulta lähtien. Kauraa sanotaan vaatimattomaksi viljaksi, jolle kelpaavat suomalaiset happamat turvemaat ja pohjoinen ilmasto. Suomalaista kauraa pidetään laadultaan ensiluokkaisena, ja Suomi on tällä hetkellä maailman toiseksi suurin kauranviejämaa.

2. Lapseni haluaa ruokajuomaksi kauramaitoa. Onko maitokansa alkanut muuttua kauramaitokansaksi?

Kaura- ja muiden kasvipohjaisten juomien kulutus on kasvanut voimakkaasti viime vuosien aikana. K-ruokakaupoissa myydyistä kasvijuomista noin kolme neljästä on kaurajuomaa. On arvioitu, että kasvipohjaisten tuotteiden markkina kasvaa vuosittain 10−12 prosenttia. Suomalaiset ovat silti edelleen maitokansaa. Vaikka 18–24-vuotiaat juovat päivittäin vähemmän maitoa ja moni lapsikaan ei välttämättä edes mieti, onko lasissa oleva valkoinen juoma peräisin lehmästä vai kaurapelloilta, monet aikuiset suosivat yhä lehmänmaitoa.

45–54-vuotiaista yli 60 prosenttia nauttii sitä jossain muodossa lähes päivittäin. Maidon kulutus on silti vähentynyt tasaisesti. Vuonna 2019 suomalaiset joivat maitoa viisi prosenttia edellisvuotta vähemmän, keskimäärin 102 litraa henkeä kohti.

3. Haluan tehdä ympäristö-ystävällisiä valintoja ruokakaupassa. Valitsenko maidon vai kaurajuoman?

Elintarvikkeiden hiilijalanjäljistä puhutaan ja tutkimustakin tehdään paljon, mutta kaurajuoman hiilijalanjäljen tieteellistä arviointia ei ole toistaiseksi tehty. Maidon tuotantoketjuja on Suomessa määritetty pitkään, ja sen hiilijalanjäljen laskemiselle on olemassa selkeä laskenta-ohjeistus, toisin kuin kaurajuomalle. Maitolitran hiilijalanjälki on keskimäärin 1 kg CO2-EKV, ja eri yritysten omien laskentojen mukaan kaurajuomalitran hiilijalanjälki on noin 0,3 kg CO2-EKV. Laskentatavat eivät silti ole suoraan verrannollisia maidon hiilijalanjälkeen.

Ympäristöjalanjälkien laskemisessa on huomioitava kaikki tekijät alkaen maaperänlannoittamisesta aina pakkausten valmistusketjuihin ja kuljetuksiin. Ympäristöystävällisyyttä arvioitaessa olisi hyvä tietää, kuinka paljon toimitusketjuista, kuten maitotiloilta ja kauranviljelystä syntyvät päästöt aiheuttavat rehevöitymistä ja millaisia niiden vaikutukset ovat luonnon monimuotoisuudelle. Lisäksi ympäristöjalanjälkeä pitäisi verrata suhteessa tuotteiden ravitsemuksellisiin arvoihin. Näiden selvittäminen on jo huomattavasti vaikeampaa kuin hiili-jalanjäljen arvioiminen.

4. Minulle tärkeintä on ruoan terveellisyys, tyttäreni on vegaani eettisistä syistä. Löydänkö vaihtoehtoja sekä maito- että kauratuotteista?

Yksi valitsee kaurajuoman, koska välttelee eläinpohjaisia tuotteita, toinen siksi, että se sopii omalle elimistölle maitoa paremmin. Ruoka on useille osa identiteettiä, ja valintoja tehdään myös sen pohjalta. Suuri osa kuluttajista on niin sanottuja fleksaajia, jotka käyttävät sekä maito- että kasvipohjaisia tuotteita. He poimivat ostoskoriinsa kaurapohjaisia tuotteita usein siksi, että uudet vaihtoehdot kiinnostavat.

Sen lisäksi myös maku ja ruokavalion monipuolistaminen menevät monella valinnoissa eettisten syiden edelle. Myös ruoan puhtaudella ja turvallisuudella on monille kuluttajille suuri merkitys. Maito kuuluu edelleen virallisiin ravitsemussuosituksiin. Nykyään myös kaurajuoman tarjoamista kokeillaan joissain kouluissa. Maidon ja kaurajuoman ravintoarvot ovat erilaisia. Maidossa on luontaisesti kalsiumia, jodia, B-vitamiineja ja proteiinia, kaurassa muun muassa rautaa ja kuituja, ja se on myös gluteeniton vilja. Molempiin lisätään D-vitamiinia, kaurajuomaan myös kalsiumia, B-vitamiineja sekä jodia.

5. En pidä kaurajuoman mausta. Miten voisin totutella kauratuotteisiin keittiössäni?

Lasillinen maitoa ja kaurajuomaa maistuvat toki erilaiselle. Jos kaurajuoman makuun tottuminen on hankalaa, löytyy markkinoilta paljon muitakin kaurapohjaisia tuotteita. Suosituimpia ovatkin kahviin tarkoitetut kaurajuomat sekä erilaiset ruoanlaittotuotteet ja välipalat.

Kaura- ja muiden kasvipohjaisten tuotteiden valikoima kasvaa jatkuvasti, kun valmistajat pyrkivät vastaamaan kasvavaan kysyntään uusilla tuotteilla. Moni vannoo edelleen perinteisen kerman ja voin nimeen, mutta vegaaninen ruoanlaitto on lisääntynyt, ja vegaanikakku onkin vaihtoehtona jo yhä useammassa juhlapöydässä.

Juttuun on haastateltu Juha-Matti Katajajuurta Luonnonvarakeskuksesta, Susanna Kalliota ja Sanna Maria Hongistoa Fazerilta ja Hanna Hiekkamiestä Valiolta. Luvut ja tutkimustiedot ovat peräisin Lukesta, Fazerilta ja Valiolta sekä K-ryhmän päivittäistavarakaupalta.

Tiesitkö tämän maidosta ja kaurasta?

  • Vuonna 2019 lehmänmaitoa kului 102 litraa henkeä kohti, mutta 1950-luvulla määrä oli yli kolminkertainen.
  • Vuonna 2019 kauran kulutus nousi edellisestä vuodesta lähes 30 prosenttia eli 9,5 kiloon vuodessa henkeä kohti.
  • Kasvipohjaisten juomien (kaura-, kookos-, manteli-, riisi- ja soijapohjaiset tuotteet) osuus on K-ruokakaupoissa tällä hetkellä yli 10 prosenttia ruokajuomien kokonaismyynnistä, kaupan koosta ja sijainnista riippuen. Kasvipohjaisten juomien myynnistä noin kolme neljästä on kaurapohjaista juomaa.
  • Joka toinen suomalainen käyttää kasvipohjaisia juomia.

Lue lisää:

Oliko juttu kiinnostava? Kyllä ( 29 ) Ei ( 4 )
Niksi-Pirkka
Liesituulettimen pikapuhdistus
Liesituulettimen lasin sitkeämmätkin rasvatahrat lähtevät höyryn avulla. Samalla kun keittelet vaikkapa perunoita tai pastaa, voit hyödyntää kuuman höyryn ja pyyhkäistä lasin alapinnan puhtaaksi etkä tarvitse edes pesuainetta.
0 1 0
Nopea suojus
Nopea suojus
Vanhoista vatkaimen taikinakoukuista ja kevytpressusta saa nopeasti ripustettua näkö- tai työsuojan esim. katoksen laudoitusten tai kahden puunoksan väliin. Pressussa on valmiiksi sopivat pujoitusrenkaat, joista taikinakoukut voi pujoittaa löpi ja koukut kattoon.
0 0 0
Laatikot kerta-annoksena pakkaseen
Laatikot kerta-annoksena pakkaseen
Tykkään syödä lanttu- ja porkkanalaatikkoa muulloinkin kuin jouluna. Sinkkutaloudessa pieninkin foliovuoka on liian iso kerralla käytettäväksi. Paistoin laatikon muffinsivuoassa ja näin saan nopeasti sulatettua tarvitsemani määrän laatikkoa lisukkeeksi ilman että laatikkoa on syötävä monta päivää peräkkäin.
0 6 0
Laihdu varmasti
Aina kun syöt makeaa, syö vain puolikas annos. Puolita pullat ja keksit. Näin syömäsi kalorimäärä vähenee puoleen, mutta suu saa silti makeutta.
0 0 0
Hattuhylly järjestykseen
Laita jokaiselle perheenjäsenelle oma nimikoitu kori hattuhyllylle. Näin saat siistin kokonaisuuden, josta jokainen itse vastaa oman korin järjestyksestä.
0 0 0
Kahvipannu putipuhtaaksi
Pese tummunut kahvinkeittimen lasinen pannu tiskiaineen ja soodan seoksella. Näin saat kirkkaan pannun, jota voi ylpeästi esitellä vieraille.
0 0 0