1. Polttomoottorileikkuri

Polttomoottorilla toimivien leikkureiden kalliimmat mallit ovat yleensä itsevetäviä, ja niissä on leveämpi leikkuupöytä. Mitä nopeammin terä pyörii, sitä terävämmin se leikkaa.

Isot takapyörät helpottavat käännöksiä. Leikkuukorkeuden säätömahdollisuus on tärkeä, koska esimerkiksi tauon jälkeen ruohoa ei kannata kyniä liian lyhyeksi.

Polttomoottorileikkurit nielevät 95-oktaanista bensiiniä, mutta parempi vaihtoehto on rautakaupoissa myytävä pienkonebensa. Öljyt kannattaa vaihtaa vuosittain rautakaupasta saatavan huoltosarjan avulla tai huollossa.

2. Akkukäyttöinen ruohonleikkuri

Akkukäyttöiset työnnettävät ruohonleikkurit yleistyvät pihoilla. Akun teho vaihtelee laitteesta riippuen. Optimaalisissa olosuhteissa yhdellä noin viiden ampeeritunnin akun latauksella leikkaa noin tunnin eli yleensä koko pihan. Varman päälle pelaava voi ostaa vara-akun.

Akut perustuvat litium-ion-teknologiaan, joten niitä voi ladata huoletta. Akku latautuu varttitunnissa 75-prosenttisesti, jolla saa loput pihasta ajettua.

Akkua lukuun ottamatta laite on lähes huoltovapaa. Se on helppo käynnistää napista, eikä käyttö aiheuta päästöjä.

3. Sähkökäyttöinen ruohonleikkuri

Hieman suuremmalle pihalle sopii sähkökäyttöinen ruohonleikkuri, jota ei juurikaan tarvitse huoltaa.

Käynnistysnarua ei tarvitse nykiä, riittää, kun painaa nappia.

Koneen virtajohto on muutaman kymmenen senttimetrin mittainen. Toimintasäde riippuu jatkojohdon pituudesta. Jos hermo menee pölynimurin johdon jumittaessa, kannattaa suosiolla miettiä muita leikkurimalleja. Jos taas pieni askartelu johtojen kanssa ei haittaa, sähköllä toimiva työnnettävä leikkuri on hyvä vaihtoehto.

Leikkuupöydältään sähköleikkurit ovat usein kapeahkoja.

4. Työnnettävä kelaleikkuri

Ruohonleikkuria ostavan kultainen sääntö on: osta laatua, mutta älä ominaisuuksia, joita et tarvitse. Esimerkiksi pienen rivitalopihan kunnossapitoon sopii helppokäyttöinen kelaleikkuri.

Edullisemmissa leikkureissa terinä on kaksi samankokoista metallilevyä, jotka murskaavat ruohonkorret. Tämä tekee laitteesta hieman raskaan ja myös äänekkään. Kehittyneemmissä malleissa on saksimaiset leikkuuosat, jotka tekevät käytöstä mukavampaa.

Isolla pihalla kelaleikkurilla voi viimeistellä ahtaat kolot, joihin iso leikkuri ei ole mahtunut.

5. Päältä ajettava leikkuri

Isojen nurmikenttien kuningasmalli on päältä ajettava ruohonleikkuri. Se sopii pihoille, joissa ei tarvitse kierrellä pieniä esteitä.

Päältä ajettavia leikkureita on kahta päätyyppiä. Traktorimallisissa leikkureissa leikkuupöytä on koneen alla etu- ja takapyörien välissä. Etuleikkureissa leikkuupöytä taas lepää koneen edessä, joten sillä ulottuu esimerkiksi marjapensaiden alle. Runko-ohjaus antaa pienemmän kääntösäteen.

Leikkuriin on helppo vaihtaa itse öljyt, mutta esimerkiksi vetohihnojen uusiminen kannattaa tehdä pienkonehuollossa.

6. Robottileikkuri

Kiireisen puutarhurin paras ystävä on sähköllä toimiva robottileikkuri, joka tarvitsee vain sähköverkkoon kytkettävän latausaseman.

Siitä kone singahtaa ajamaan nurmikkoa ohjelmoitujen asetusten mukaan. Robottileikkuri kulkee tunnistelangalla rajatun alueen sisällä. Akun loppuessa kone palaa latausasemalle ja akkunsa täytettyään taas töihin. Osa malleista perustaa suunnistamisen gps-teknologiaan. Ne jatkavat latauksen jälkeen siitä, missä työ jäi kesken.

Vapaasti kulkeva leikkuri leikkaa nurmea monelta suunnalta ja tulos muistuttaa lampaiden syömää nurmea. Jos lapsi tai koira kaataa koneen, terät pysähtyvät automaattisesti.

Teimme sinulle myös tietopaketin ABC: Nurmikon perustaminen ja hoito. Sinua saattaisi kiinnostaa ainakin brittityylinen katemultaseos!

Asiantuntijana artikkelissa K-Raudan ruohonleikkureista vastaavaa tuotepäällikkö Lasse Ivars.