Mitä meillä syödään

Mitä meillä syödään?

Syödäänkö sushia vai sittenkin makaronilaatikkoa? Tutkimuksen mukaan suosikkiruoat ovat pysyneet yllättävän samankaltaisina vuosikymmenten ajan.

JOS ROVANIEMELÄISET Alisa, 2, ja Tobias, 5, Niemelä saisivat päättää, perheen ostoskärryyn nostettaisiin kauppareissulla lähinnä keksejä ja jogurttia. Pikkuapulaiset ovat mielellään mukana ostoksilla, mutta elokuvakomissaarina työskentelevän Annan, 34, ja tuottajana työskentelevän Juhan, 39, on pidettävä ohjat käsissään hankintojen suhteen.

Niemelän perheen ruokaostoksia sanelee tällä hetkellä kiireinen pikkulapsiarki ja tiivis työnteko. Ostoskärryyn päätyvien tuotteiden valikoima vaihtelee viikon kahdella kauppareissulla: viikonlopuksi perhe hankkii usein jotakin pidemmän kaavan mukaan valmistuvaa, viikolle valitaan nopeita ruokia.

– Valmisruoista koko perheen lemppareita ovat pinaattilätyt, kalapuikot ja erilaiset pastaruuat, Juha Niemelä kertoo.

HIRVIHUHDAN PERHEESSÄ Hämeenlinnassa yrittäjä Katri, 52, ja kukkatukun päällikkö Petri, 54, elävät tyystin erilaista elämänvaihetta. Heidän kolmekymppiset lapsensa ovat muuttaneet kotoa jo vuosikymmen sitten.

Vuodesta 1983 naimisissa olleen pariskunnan ostoskorin sisältö on vaihdellut paljon yhteisten vuosien aikana. Kun lapset olivat pieniä, heille oli tärkeintä, että pöytään ylipäätään tuli ruokaa ja mieluiten nopeasti. Samat ruoat, jotka lasten kotona ollessa tehtiin puolivalmisteina, kuten lasagne, valmistetaan nykyisin itse alusta asti.

– Lapsiperheaikaan työnsimme uuniin lihapullia ja ranskalaisia, Petri Hirvihuhta muistelee.

– Ne ovat jääneet nykyisellään kokonaan pois. Jotkut einesruoat ovat edelleen mieleen, kuten pinaattikeitto ja -letut, Katri Hirvihuhta toteaa.

Nykyisin Hirvihuhdat syövät paljon lihaa ja kanaa. He kokkaavat mieluusti pata- ja riisiruokia ja kesäisin grillataan kalaa ja lihaa.

Mitä meillä syödään 2

RUOKA KIINNOSTAA suomalaisia. K-Supermarketien teettämän Ruokareviiri-tutkimuksen mukaan 64 prosenttia vastaajista kertoo olevansa ruoasta hyvin kiinnostunut. Neljännes suomalaisista on sitä mieltä, että ruoan alkuperä, sen kasvatus tai valmistustavat kiinnostavat heitä.

Kotimaisuus on suurelle osalle suomalaisista rakas arvo. Professori Mari Niva_ Helsingin yliopistosta on perehtynyt kuluttajatutkimukseen ja ruokakulttuuriin. Hänen mukaansa kuluttajat pitävät Suomessa tärkeänä tukea kotimaista ruuantuotantoa yhtäältä huoltovarmuusnäkökulmasta kriisien varalta, toisaalta oman ruokakulttuurin säilyttämisen vuoksi.

Niva kertoo, että jokunen vuosi sitten tehdyssä kyselytutkimuksessa suomalaiset osoittautuivat yllättävänkin vahvasti kotimaisen ruoan suosijoiksi.

"Meillä suomalaiseen elintarviketeollisuuteen luotetaan."

Sekä Niemelän että Hirvihuhdan perheissä ruoka on enemmän kuin arkipäiväinen pakko. Kumpaisenkin perheen ostoskärryn täyttöön liittyy myös arvovalintoja. Molemmat arvostavat erityisesti kotimaisuutta ostoksissaan.

Hirvihuhdille ja Niemelöille on tärkeää, että kotimainen ruoantuotanto säilyy ja työpaikkoja on sitäkin kautta tarjolla. Katri Hirvihuhta miettii ruokaostoksilla eläinten elinolosuhteita.

– Arvostan myös sitä, että suomalaiset karjatilat käyttävät vähemmän antibiootteja kuin jotkut ulkomaiset tuottajat.

Katri Hirvihuhta suosii mielellään luomutuotteita. Hänelle on tärkeää, että kananmunien munijatkin ovat saaneet elää hyvin. Anna Niemelä kertoo kannattavansa lähialueiden leipomoita ja pientuottajia.

– Pohjoisen pitäminen elinvoimaisena on tärkeää. Omassa K-kaupassamme onkin hyvät valikoimat myös Lapissa tuotettua ruokaa.

MARI NIVAN MUKAAN suomalaisten suosikkiruoat ovat pysyneet yllättävän samankaltaisina vuosikymmenten ajan.

Ruokareviiri-tutkimuksen tulokset kertovat samaa: suomalaiset pyörittävät lautasillaan keskimäärin yhdeksää suosikkiruokalajia. Kymmenen suosituinta ruokaa ovat uunilohi, liha-makaronilaatikko, lihapullat, jauhelihakastike, itse tehty pitsa, lasagne, tortillat, paistettu kala, kalakeitto ja lämpimät voileivät.

– Voi toki olla, että reseptejä muunnellaan ja mausteita käytetään ihan uusilla tavoilla, mutta makaronilaatikko ja lihapullat pysyvät suosikkeina. Nykyisin, kun esimerkiksi kasviproteiinit ovat suosittuja, saatetaan jauheliha korvata vaikka nyhtökauralla, Mari Niva toteaa.

Vaikka moni asia on pysynyt samana, suomalaisten ruokatottumuksissa ja ostoskäyttäytymisessä on nähtävissä joitakin suuria eroja, kun tarkastellaan mieltymyksiä 1950-luvulta tähän päivään.

Yksi suurista muutoksista on maidon kulutuksen väheneminen.

– 1950-luvun alussa maitoa juotiin yli 350 litraa vuodessa henkeä kohden. Tällä hetkellä kulutus on 120 litran luokkaa. Ennen maito ei aina kulkenut meijerin kautta, sillä tuolloin juotiin paljon tila- ja täysmaitoa. Nykyisin suositaan rasvatonta ja kevytmaitoa.

Vaikka juodun maidon määrä on laskenut dramaattisesti, nyt käytetään aiempaa enemmän maidosta jalostettuja tuotteita, kuten juustoja, jogurtteja ja rahkatuotteita.

Myös perunan kulutus on vuosikymmenten aikana laskenut, vaikka muiden kasvisten ja hedelmien kulutus on ollut jo pitkään kasvussa. Myös lihan kokonaiskulutus on noussut vuosikymmenten aikana.

– Broilerin kulutus on kasvanut nopeasti samalla, kun naudanlihan kulutus on pienoisessa laskussa. Sika on silti edelleen meidän käytetyin lihalaatumme. Sitä syödään paljon leikkeleissä ja muissa lihajalosteissa, Niva kertoo.

KANSAINVÄLISTYMINEN JA MATKAILUN lisääntyminen näkyvät suomalaisten ostoskoreissa ja lautasilla. Internet on tuonut koko maailman ruokakulttuurit ulottuvillemme. Mari Niva muistuttaa, että Suomen liittymisestä Euroopan unioniin on vasta reilut 20 vuotta. Liittyminen toi suuria muutoksia kulutukseen esimerkiksi tuontirajoitusten poistumisen vuoksi.

– Minun lapsuudessani esimerkiksi hedelmien sesonkien vaihtelu näkyi voimakkaasti. Mandariinit olivat merkki lähestyvästä joulusta. Nykyisin on saatavilla paljon suurempi valikoima tuotteita ympäri vuoden, Niva sanoo.

Kansainväliset tuulet näkyvät myös Ruokareviiri-tutkimuksessa. Lautaselle haetaan vaihtelua todennäköisimmin laittamalla itse tehtyä pitsaa tai hampurilaisia. Uutuuksista kiinnostavat etniset herkut, kuten voikana, thairibsit, halloumipihvit sekä japanilaiset maut.

Katri ja Petri Hirvihuhta muistavat, että 2000-luvun alussa ruokakulttuurin muutos rantautui heidänkin keittiöönsä. Siitä lähtien kotona on laitettu yhä useammin texmexiä. Erilaiset etniset ruuat kiinnostivat muutenkin.

– Vaikka ihan tavalliset suomalaiset perusruoat, kuten peruna ja jauhelihakastike kulkivat siinäkin rinnalla, Petri Hirvihuhta muistelee.

PORVOOLAISEN K-SUPERMARKET Tarmolan kauppias Jani Heinänen näkee päivittäin työssään, että kotimaisuus on monelle asiakkaalle laadun ja hinnan ohella tärkeä valintaperuste. Se on myös K-kauppiaalle itsestäänselvä juttu.

– Esimerkiksi tuoreen lihan kohdalla se on selkeä kilpailuvaltti, ja tarjolla on vain muutamia ulkomaisia tuotteita. Myös maito on melkein yksinomaan kotimaista tuotantoa, vaikka joitakin jalostettuja muualta tulevia tuotteita löytyy. Myös kaikki kananmunat kaupassani ovat kotimaisia.

Tuoreen kalan kotimaisuusasteen pitäminen korkealla on vaikeaa.

– Norjalainen lohi hallitsee markkinoita. Jostain syystä kotimainen kala ei tee kauppaansa samalla tavalla. Suomessa kasvatettua kirjolohta myydään kyllä, Jani Heinänen kertoo.

Kauppias tietää, että kuluttajia kiinnostaa tällä hetkellä esimerkiksi leivissä käytetyn viljan alkuperä. Asiakkaat odottavat, että tarjolla on kotimaisesta viljasta tehtyä leipää ja kysyntään vastataan mielellään.

– Esimerkiksi täysin kotimainen Pirkka Pikkusudet kaurachiabattasämpylä on ollut tosi hitti! Jani Heinänen on ollut kauppiaana vuodesta 2003 lähtien. Hän kertoo, että pyrkii aina valitsemaan kotimaisia toimittajia, jos vain hinta on yhtään kilpailukykyinen ja tuote laadukas. Kauppias saa asiakkailtaan paljon palautetta valikoimasta ja toteuttaa toiveita mieluusti.

Sitä myydään, mitä kysytään.

– Kannamme yhteiskuntavastuuta tuomalla valikoimaan lähialueiden tuotteita ja laittamalla sillä tavalla hyvää kiertämään.

SUHTAUTUMINEN RUOKAAN on muuttunut vuosikymmenten saatossa, kertoo professori Mari Niva. Terveellisyydestä on meillä keskusteltu vilkkaasti aina 1970-luvun alun Pohjois-Karjala-projektista lähtien, jolloin puhuttiin erityisesti rasvasta ja sydän- ja verisuonitaudeista. Juuri nyt ruoka on vahvasti mukana elämäntapapohdinnoissa.

– Nyt yritetään löytää sellaisia tapoja syödä, jotka olisivat sekä terveellisiä että eettisiä ja ympäristölle vähemmän haitallisia. Myös ruoan esteettisyys ja nautinnollisuus ovat tärkeässä roolissa. Terveellinen ja ekologinen ruoka ei tule syödyksi, jos se ei maistu hyvältä.

Tulevaisuudessa kiinnostavat ruokajutut liittyvät K-Supermarketien teettämän tutkimuksen mukaan kotimaisuuden lisäksi muun muassa ruoan kokonaisvaltaiseen vaikutukseen ja luonnon teho­raaka-aineiden terveellisyyteen. Toki terveellisyyspyrkimyksiin vaikuttavat arjen realiteetit.

Myös taloudelliset suhdanteet näkyvät kaupan kassahihnalla. Suomen yleinen vaurastuminen heijastuu Mari Nivan mukaan hyvin ostoskorin hintaan.

Tällä hetkellä ruokaan käytetään enää reilu kymmenesosa kulutusmenoista, kun 1970-luvulla osuus oli vielä yli viidennes. Perheen koko vaikuttaa tietysti paljon ostoskorin hintaan.

Niemelän nelihenkiseltä lapsiperheeltä kuluu ruokaan kuukaudessa noin 1 000–1 500 euroa. Vanhemmat suosivat omaa lähikauppaansa eivätkä juuri seuraa tarjouksia.

– Emme katsele hintoja kovin tarkasti, mutta jos tarjolla on edullisempi vaihtoehto, otan sen, Juha Niemelä sanoo.

– Toisaalta valitsemme kotimaisen ja luomutuotteen, vaikka ne olisivat vähän kalliimpia. Hinta ei niin ratkaise, Anna Niemelä täydentää.

Kun lapset olivat pieniä, myös Hirvihuhdan kauppalaskut olivat nykyistä suurempia.

– Ruokakulut ovat ainakin puolittuneet lasten kotoa lähdön jälkeen. Silloin ostettiin enemmän tuoremehuja ja jogurtteja, Petri Hirvihuhta tuumii.

Nyt, kun ruokailijoita on enää kaksi, hinta ei ole Hirvihuhdan perheessä määräävä tekijä. Kaksikolta kuluu ruokaan noin 800 euroa kuukaudessa. Ostospaikaksi on valikoitunut lähin K-ruokakauppa.

– Siellä on mukavia likkoja ja kauppias, joka on laittanut hommaan elämänsä likoon. Ostosten teko tuntuu kotoisalta, eikä sellaiselta kasvottomalta.

Millaisessa kaupassa käymme kymmenen vuoden kuluttua? Lue juttu tulevaisuuden ruokakaupasta!

JULKAISTU   2.5.2018TEKSTI   Ani KellomäkiKUVAT   Jouni Posanger ja Kaisu Jouppi

Oliko juttu kiinnostava?

Kyllä (0)Ei (0)

Luitko jo nämä?