Miten saada kesätyö?

MILTÄ TUNTUISI lyllertää kesä valkoiseen karvapukuun verhoutuneena, pienet korvat valtavan pään päällä törröttäen? Naantalin Muumimaailma palkkaa kesäisin noin 250 työntekijää, joiden keski-ikä on 20 vuoden tuntumassa. Mukaan mahtuu aina myös muutama hyvin nuori työntekijä.

– Esimerkiksi Vilijonkan lapsia näyttelevät työntekijät ovat alle 15-vuotiaita. He tekevät muista kesätyöläisistä poiketen töitä vain osa-aikaisesti. Pääasiassa kesätyöläiset ovat kuitenkin täysi-ikäisiä, Muumimaailman markkinointijohtaja Ann-Karin Koskinen toteaa.

Joka vuosi tuhannet nuoret hakevat töitä koulujen loma-ajaksi. Haku kesätöihin on kiivaimmillaan nyt lopputalven ja alkukevään aikana. Kesätyöntekijöitä tarvitaan runsaasti sesonkitöihin ja tuuraamaan vakituisia työntekijöitä lomien aikana.

Kaupan ala on elinkeinoelämän suurin kesätöiden tarjoaja ja samalla Suomen suurin nuorten työllistäjä, joka työllistää vuosittain noin 25 000 nuorta.

Alle 25-vuotiaista työssä käyvistä nuorista yli 20 prosenttia työskentelee juuri kaupan alalla.

– Elinkeinoelämän keskusliitto on asettanut tavoitteeksi, että elinkeinoelämä palkkaisi kesätöihin kaikkiaan 100 000 nuorta, kertoo erityisasiantuntija Ahti Avikainen Työ- ja elinkeinoministeriöstä. KT Kuntatyönantajat on puolestaan arvioinut, että kuntiin ja kaupunkeihin työllistyy vuosittain noin 40 000 nuorta kesätöihin.

Yksi suurimmista nuorten työllistäjistä on K-ryhmä, johon palkataan joka vuosi noin 5 000 kesätyöntekijää. Valtaosa sijoittuu ruokakauppojen erilaisiin tehtäviin, mutta työtä on myös esimerkiksi rautakaupoissa, varaston ja logistiikan puolella sekä erilaisissa toimistotehtävissä. K-ryhmän avoimia kesätyöpaikkoja voit etsiä netistä tai kysyä suoraan kauppiaalta.

– Työtehtävät ovat monipuolisia. Ensikertalaisten lisäksi meille palkataan kesäksi paljon esimerkiksi eri alojen opiskelijoita asiantuntijatehtäviin, henkilöstöasiantuntija Heljä Asikainen K-ryhmästä kertoo.

Moni nuori kerää K-ryhmän palveluksessa ensimmäisiä työkokemuksiaan. K-ryhmällä on myös harjoitteluohjelmia opiskelijoille.

Heljä Asikainen peräänkuuluttaa kaikkien työllistäjien vastuuta mahdollisuuksien tarjoamisessa. K-ryhmälle on tärkeää tarjota työpaikkoja myös niille tekijöille, joiden voi olla hankala löytää paikkaansa työelämästä.

– Panostamme esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Meillä on ollut monena vuonna kesäisin myös alaikäisiä nuoria Tutustu työelämään ja tienaa -mallin puitteissa, Heljä Asikainen sanoo.

KESÄTÖITÄ HAKIESSA ei tarvitse olla superihminen, muistuttaa K-ryhmän Vuoden nuorten työllistäjä -palkinnon marraskuussa saanut K-Supermarket Eurajoen Portin kauppias Juuso Österman (avauskuvassa). Hän toivoo työnhakijan ennen kaikkea uskaltavan näyttää oman itsensä niin hakemuksessa kuin haastattelussakin. Kouluissakin opeteltavat valmiit työnhakumantrat eivät aina ole paras tapa päästä jatkoon.

"Tykkään hakijasta, joka tulee reippaasti omana itsenään paikalle eikä ahtaudu rooliin."

Juuso Österman vinkkaa kiinnittämään huomiota hakemuksen kieliasuun.

– Olen joskus saanut kahden lauseen hakemuksia, joista­ puuttuvat pisteet, pilkut ja isot kirjaimet. Sellainen ei ole kaikkein vahvimmilla paikkoja täytettäessä. Jos kuitenkin osaa perustaidoilla ilmaista itseään oikein, on tosi vahvoilla. Sama pätee haastattelutilanteessa. Kohtelias käytös ja selkeä ilmaisu vievät pitkälle.

Juuso Östermanin oma ura urkeni kesätöiden kautta. 14-vuotiaana kaupan pullonpalautusautomaatin liukuhihnan päässä­ miehellä ei vielä käynyt mielessä, että hän tulisi vielä joskus luotsaamaan omaa kauppansa, mutta niin kuitenkin kävi. 27-vuotias kauppias vinkkaakin, että kesätöissä voi hyvinkin syttyä idea tulevasta­ ammatista.

– Kokeilemalla kaikenlaisia töitä voi lopulta sattumankin kautta löytää kiinnostavaa tekemistä pidemmäksi aikaa tai jopa loppuelämäksi.

Nuorten työllistäminen on kauppiaalle sydämen asia. Mukavasta työilmapiiristä kertoo se, että moni kesätyöntekijä varmistaa jo hyvissä ajoin, että pääsee töihin seuraavanakin kesänä. Tyypillisesti Östermanin kaupassa on kolmesta neljään vakituisempaa 18–25-vuotiasta kesätyöntekijää ja lisäksi työelämään tutustuvia alle 18-vuotiaita harjoittelijoita.

– Hommissa on siis koko­ ajan sekä ihan aloittelevia, vähän kokeneempia että jo pitkään työskennelleitä ihmisiä. Juuri siitä syntyy paras kokonaisuus. Uudet tulokkaat näkevät asioita tuoreella tavalla ja uskaltavat rohkeasti kyseenalaistaa toimintatapoja. Heidän kysymystensä kautta kokeneemmatkin voivat miettiä, mikä olisi fiksuin tapa tehdä jokin asia.

Nuoret työntekijät yllättävät kauppiaan jatkuvasti myönteisellä tavalla.

Esimerkiksi tietotekninen osaaminen on ­monella hyvällä mallilla ja maailmankatsomus avara. Heistä tulee myös paljon kiittävää palautetta asiakaspalvelussa.

Juuso Österman rohkaisee muitakin työnantajia palkkaamaan kesäksi myös ensikertalaisia.

– Minusta työnantajat voisivat mennä vähän itseensä, kun vaativat nuorilta vaikkapa kolmen vuoden työkokemusta.

YKSI KESÄTÖIDEN KAUTTA paikkansa löytänyt nuori on K-Market Tahmelassa Tampereella työskentelevä Joni Koivisto, 18. Hän pokkasi viime marraskuussa K-ryhmän Vuoden nuori työntekijä -palkinnon. Se oli melkoinen temppu mieheltä, joka sai vasta hetki sitten koulunsa päätökseen. Rakkaus kaupantekoon syttyi kesätöiden ja työharjoittelujaksojen aikana.

Kun kahdeksasluokkalaisen Koiviston piti vuonna 2014 löytää työelämään tutustumisjakson paikka, hän päätyi hommiin lähikauppaan. Jokin kolahti heti.

– Sain TET-jaksolla kokeilla erilaisia tehtäviä. Erityisen kivalta tuntui olla asiakaspalvelussa. Yläkoulun ajan kestänyt koulukiusaaminen oli tehnyt minusta ujon, mutta kaupassa aloin päästä siitä eroon. Löysin paikan, jossa saan olla oma itseni, Joni Koivisto kertoo.

Yhdeksännellä luokalla oli vuorossa seuraava työharjoittelu. Koivisto värväytyi taas kauppaan, ja kokemus vahvisti tunnetta oikeasta alasta. Peruskoulun jälkeen hän päätti hakea kaupallisen alan opintoihin. Lukukausien välissä Koivisto sai ensimmäisen kesätyönsä, kaupasta senkin.

Ajatus omasta alasta voimistui entisestään, kun opettaja­ antoi hänen hoidettavakseen koulussa toimineen pienen kaupan myymäläpäällikön tehtävät. Kun sekin sujui komeasti, opettaja ehdotti tutkinnon suorittamista loppuun oppisopimuksella. Joni Koivisto innostui välittömästi.

– En ole koskaan ollut pulpetissa istuja, tykkään oppia ­tekemällä. Sain oppisopimuspaikan Tahmelan K-Marketista. Puolen vuoden koulutuksen jälkeen valmistuttuani viime keväänä sain heti jatkaa vakipaikalla. Olen tosi onnellinen, että saan paiskia täysipäiväistä työtä ja nauttia sopivaa vastuuta. Joskus opiskelen vielä kauppiaaksi.

VUODEN NUORI TYÖNTEKIJÄ kannustaa hakemaan rohkeasti paikkoihin, joissa haluaisi työskennellä. Vaikka ihan heti ei tärppäisikään, ei kannata lannistua. Epäonnistuminenkaan ei ole Joni Koiviston mielestä pelkäämisen arvoista.

Aloittelevalle työntekijälle voi sattua kömmähdyksiä, mutta niistä selvitään.

Joni Koivisto on kiitollinen omasta työpaikastaan, jossa on saanut harjoitella myös vahinkojen korjaamista.

– Viimeksi kaadoin valtavan juomatölkkipinon korkealta lattialle, ja lähes jokainen tölkki alkoi vuotaa. Siinä oli mukavasti siivoamista, mutta siitäkin selvittiin.

Esimerkiksi kiusaamistaustan ei pidä antaa estää kesätyöhaaveen toteuttamista.

– Vaikka kouluaika olisi ollut kurjaa, uskaltaudu silti työelämään. Työkaverit kyllä auttavat alkuun ja neuvovat eteen tulevissa tilanteissa. Hakemuksia matkaan vain!

VALTAOSA KESÄTYÖPAIKOISTA löydetään nykyään netin välityksellä. Suomen suurimman työnhakukoneen Duunitorin kesätyösivuilla käy vuosittain noin neljännesmiljoona työnhakijaa.

Vielä suurempi joukko etsii työpaikkaa palvelun somekanavilta. Kesätyönhakijan kannattaakin ottaa seurantaan yritysten ja TE-keskuksen sekä muiden työnhakupalveluiden nettisivut ja somekanavat.

Myös työnhaun apuvälineet ovat murroksessa. Paperisten ansioluetteloiden rinnalle ovat nousseet erimerkiksi videohakemukset.

– Tulevaisuuden kesätyönhakija ei raahaa mukanaan kansiollista pölyttyneitä työ- ja koulu­todistuksia vakuudeksi osaamisestaan, uskoo laaja-alaisten taitojen ansioluettelon Positiivisen CV:n kehitystiimiin kuuluva vahvuuksien tutkija, opettajakouluttaja ja erityispedagogiikan dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaara.

Paperisten todistusten sijaan kesätyönhakija voi avata työnantajan nähtäville sähköisen alustan, johon on tallennettuna onnistumisia ja palautetta työnhakijan elämästä aina varhaiskasvatuksen alkupäivistä lähtien. Alustan kehittäjät uskovat, että pelkkiä koulu- ja työtodistuksia tuijottamalla ihmisen osaamisesta näyttäytyy vain kapea siivu. Tarvitaan väline, joka nostaa esiin yksilön vahvuudet aiempaa monipuolisemmin.

– Kukaan ei kehity parhaimpaansa vain heikkouksiaan korjaamalla. Meillä osataan negatiivinen diagnosointi jo kyllin hyvin. Hyvien asioiden esiin nostamiseksi tarvitaan uudenlaista ajattelutapaa ja toimiva, riittävän yksinkertainen työkalu, Lotta Uusitalo-Malmivaara toteaa.

Tekijätiimi uskoo, että Positiivinen CV kasvattaa lapsen ja nuoren itsetuntoa ja on myös isossa roolissa tulevaisuuden työnhaussa. Positiivinen CV huomattiin myös Sitran Ratkaisu 100 -haastekilpailussa. Malli sai jaetun ensimmäisen sijan ja palkinnoksi 500 000 euron rahoituksen sen kehittämiseen.

Uudella ansioluettelolla uskotaan olevan myönteinen vaikutus paitsi käyttäjän itsetunnon ja itsetuntemuksen vahvistajana, myös palautekulttuurin muokkaajana. Tavoitteena on, että lapset ja nuoret oppivat näkemään toiset ihmiset vahvuuksien kautta.

– Meistä kaikki tarvitsevat muistutuksia hyvistä puolistamme. Esimerkiksi pianonsoitonopettaja tai valmentaja voi antaa nuorelle palautetta onnistumisista.

Paperiversio positiivisesta ansioluettelosta on jo olemassa. Vuoden loppuun mennessä saadaan valmiiksi myös sähköisen alustan betaversio. Positiivisen ansioluettelon ideaa voi kuitenkin hyödyntää jo nyt kesätöiden haussa. Vaikka työkokemusta ja -todistuksia ei vielä olisi, nuorella työnhakijalla on varmasti monia muita tietoja ja taitoja, joilla voi vakuuttaa työnantajan.

Nuori voi pyytää suositusta esimerkiksi harrastuksesta, vapaaehtoistyöstä tai koulun luottamustoimista.

Monella nuorella on myös vahva osaaminen esimerkiksi videoiden tekemisestä tai sosiaalisesta mediasta. Nekin kannattaa tuoda työtä hakiessa esiin.

Lotta Uusitalo-Malmivaara toteaa, että työnantajalle on paljon kiinnostavampaa saada kokonaiskuva työn- hakijan elämän mittaisesta osaamisesta kuin lukea listaa tämän kaikista entisistä työpaikoista.

– Työelämätaidot ovat paljon muutakin kuin kouluarvosanoja. Työssä vaikuttavat esimerkiksi sosiaa­liset taidot, sinnikkyys ja luovuus.

Kun Positiivinen CV saadaan käyttöön, hakutilanteessa ei tarvitse vakuuttaa olevansa vaikkapa luova innovaattori. Kokonaiskuva on helposti nähtävillä kommenteista ja jäljistä, joita Positiivinen CV pitää sisällään.

– Kertyneestä aineistosta voidaan keinoälyn avulla nostaa esiin asioita, jotka ovat hakijasta oleellisia ja tärkeitä. Tällaisia voivat olla vaikka kertyneet palautteet kekseliäisyydestä, kivoista välituntileikeistä, parhaista juhlista ja hyvistä ideoi-sta. Iän karttuessa alustalle tallennetaan myös töistä kertyneet kokemukset.

Tulemalla mukaan Positiivisen CV:n kehittämiseen työnantajat viestittävät olevansa nuorten tukena ja tarjoavat heille mahdollisuuden saada palautetta ja kehittyä työssään.

– Nuori työntekijä voi kokea olevansa töissä muutakin kuin mekaaninen käsipari toteuttamassa annettua tehtävää. Mukaan haluavat yritykset voivat ilmoittautua kumppaneiksi­ verkkosivujen välityksellä, Lotta Uusitalo-Malmivaara kertoo.

KESÄTÖIHIN HAKEUTUESSA hyvin eri-ikäisiä nuoria koululaisista aina loppuvaiheen opiskelijoihin. Tehtävät ja kesätyöjakson pituus voivat vaihdella muutaman viikon harjoittelusta kuukausia kestäviin ja erityistä osaamista vaativiin työtehtäviin.

Työnantajien toiveet kesätyöläisiä kohtaan vaihtelevat tehtävän mukaan.

Markkinointijohtaja Ann-Karin Koskinen Muumimaailmasta kertoo, että heille haetaan työntekijöitä, jotka sitoutuvat työhön koko kesäksi.

Valintatilanteessa huomio kiinnittyy hakijaan, jolla on positiivinen asenne ja joka ymmärtää työnsä merkityksen puiston kävijöille.

Muumimaailman kesätyöntekijöiden on myös osattava heittäytyä sadun maailmaan kansainvälisesti monilla eri kielillä. Puiston noin 200 000 kävijästä reilu neljännes tulee muualta kuin Suomesta.

– Jokaisen hakijan tulisi pärjätä suomella, ruotsilla ja englannilla. Erityisen hyvässä asemassa ovat ne hakijat, jotka taitavat jonkin harvinaisemman kielen, kuten venäjän tai japanin. Eniten meillä käy suomalaisten jälkeen vieraita Ruotsista, Virosta, Venäjältä ja Japanista.

Kesätöitä tehdään Naantalissa kahdella saarella. Muumimaailman vieressä olevalle Väskin Seikkailusaarelle tarvitaan oma porukkansa.

Tehtävät vaihtelevat: Muumi-hahmojen lisäksi puistossa tarvitaan asiakaspalvelijoita esimerkiksi kioskien ja ravintoloiden tarpeisiin, seikkailuoppaita Väskin hulinaan ja miehitystä erilaisiin siivous- ja huoltohommiin. Suurin osa tehtävistä soveltuu ensikertalaisille.

– Esimiestehtäviin, kokin tai ääniteknikon töihin tarvitaan toki aiempaa kokemusta, mutta suurimpaan osaan tehtävistä koulutamme työntekijät tarvittaessa alusta lähtien. Paras tulos syntyy kokeneita ja uudempia tulokkaita yhdistämällä, Ann-Karin Koskinen sanoo.

MUUMIMAAILMAAN HAKEUTUVISTA kesätyöntekijöistä moni harrastaa teatteria tai musiikkia tai opiskelee ammattiin, jossa ollaan paljon tekemisissä lasten kanssa. Erityisiä vaatimuksia on tietysti Muumi-hahmojen esittäjillä, joista haastavimmat pestit ovat kipakan Pikku Myyn ja Nuuskamuikkusen näyttelijöillä.

– Niissä työntekijä on koko ajan näkyvillä omilla kasvoillaan, joten eläytyminen rooliin on erityisen tärkeää. Lapsivieraille kohtaaminen suosikkihahmon kanssa jää pitkäksi aikaa mieleen, joten sanomiset ja tekemiset ovat tosi tärkeitä. Meillä onkin ollut näissä pesteissä superhienoja tyyppejä!

Muumimaailman kesätyöläisistä noin puolet on yleensä ensikertalaisia.

Puistossa on joka vuosi myös todellisia konkareita, joista pisimpään mukana olleet ovat työskennelleet puistossa jo kuusi tai seitsemän vuotta. Vaikka Muumimaailma edustaa monelle hauskaa ja iloista kesäretkeä, kesä on työntekijälle myös rankka. Suomen suvessa ulkona tapahtuva työ sisältää auringon lisäksi myös vesisadetta sekä reagointikykyä vaativia hetkiä. Ympärillä on jatkuvasti paljon ihmisiä, ja heistä jokaiselle halutaan järjestää ikimuistoinen kesäpäivä. Muumi-hahmojen esittäjien on oltava alati valmiina lähikontaktiin ja halailuun.

– Sekä lapsi- että aikuisvieraat haluavat halailla paljon! Kesän aikana halataan tuhansia ja taas ­tuhansia kertoja. Jotkut lapset ovat odottaneet pari vuottakin päästäkseen viettämään päivän Muumien kanssa. Sellaiset tunnekokemukset painuvat mieleen pysyvästi, ja ovat liikuttavia hetkiä myös työntekijöille, Ann-Karin Koskinen sanoo.

Viisi vinkkiä kesätyönhakuun

1. Lue tarkkaan työpaikkailmoitus ja noudata ohjeita. Monet hakemukset täytetään sähköisesti verkossa, mutta työnantaja voi toivoa yhteydenottoa vaikka Snapchatin tai WhatsAppin välityksellä.

2. Tee hakemus huolella. Erotu joukosta ja tee hakemus, joka osoittaa, että tiedät, mitä yritys tekee ja että juuri sinä sopisit tarjolla olevaan tehtävään. Jos työnantaja saa hakemuksen, joka on selvästi lähetetty myös monelle muullekin firmalle, hakemuksesi jää helposti pinon alimmaiseksi.

3. Korosta omaa rooliasi. Moni hakija kertoo haastattelussa, mitä työpaikka hänelle merkitsisi. Hyvä haastateltava osaa kertoa työnantajalle myös siitä, mitä hän työntekijänä toisi yritykselle. Jos sen osaa kiteyttää hyvin, erottuu varmasti joukosta positiivisesti.

4. Kerro osaamisestasi. Omasta työkokemuksesta ja muusta osaamisesta kannattaa kertoa monipuolisesti. Esimerkiksi jääkiekkojoukkueen kapteenin pestistä tai luottamusoppilaan hommista koulussa kannattaa ehdottomasti mainita. Vaikka työelämästä ei vielä olisi kokemusta, nämä kertovat hakijasta hyvää.

5. Tartu puhelimeen. Jos haluat osoittaa olevasi kiinnostunut työpaikasta, kannattaa soittaa rekrytointia hoitavalle ihmiselle ennen hakemuksen lähettämistä tai heti sen jälkeen. Mieti joku kysymys tehtävään liittyen ja osoita sillä tavalla olevasi tosissasi liikkeellä.

Vinkit antoi asiakkuusjohtaja Lauri Iso-Markku työnhakupalvelu Duunitorista. Lähteenä käytetty myös kauppa.fi/ajankohtaista/uutiset.