Matka maailman perintöön

Lähilomallakin voi olla kuin turisti. Katsasta vaikka kaikki Suomen seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta.

Suomessa on tällä hetkellä seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta. Ne ovat oivat matkakohteet kesäreissullesi!

  1. Vanha Rauma on tyypillinen pohjoismainen puukaupunki, jossa suurin osa 100-200-vuotiaista puurakennuksista on kunnostettu viimeisten 30 vuoden aikana. Vanha Rauma on harvinaisen yhtenäinen kokonaisuus, jonka tunnuspiirteitä ovat eri ikäiset, yksikerroksiset rakennukset, osin keskiajalta periytyvä katuverkko sekä elinvoimainen kaupunkiyhdyskunta asuntoineen, liikkeineen ja palveluineen.
  2. Suomenlinnassa on 200 rakennusta ja runsaat kuusi kilometriä pitkä linnoitusmuuri. Linnoitus rakennettiin Ranskan taloudellisella tuella "Ruotsin linnaksi" Venäjää vastaan. Suomenlinnassa on nykyisin yli 800 asukasta ja noin 400 työpaikkaa.
  3. Petäjäveden vanha kirkko edustaa pohjoista puuarkkitehtuurin perinnettä. Päijänteeseen laskevan järvireitin varrella sijaitseva kirkko rakennettiin vuosina 1763 - 1765. Kirkkoon lisättiin 60 vuotta myöhemmin kellotapuli. Kirkkoa käytetään edelleen kesäisin.
  4. Verlan puuhiomo ja pahvitehdas on eheä tehdaskokonaisuus voimalaitoksineen ja työväen asuntoineen metsäteollisuuden varhaisvuosilta. Insinööri Hugo Neuman perusti Verlan puuhiomon vuonna 1872. Tehdas paloi neljän vuoden kuluttua sen perustamisesta ja pahvikuivaamo vuonna 1892. Tilalle tehtiin nykyinen nelikerroksinen punatiilinen kuivaamorakennus ja palovaaran vuoksi myös puuhiomo ja pahvitehdas muurattiin punatiilestä vuonna 1895.
  5. Sammallahdenmäki on muinaisjäännösalue, jossa on yhteensä 36 kivistä koottua hautaröykkiötä kilometrin pituisella matkalla. Sammallahdenmäen röykkiökalmiston tunnetuimmat yksittäiset muinaisjäännökset ovat vallimainen "Huilun pitkä raunio" ja nelikulmainen "Kirkonlaattia". Pitkä raunio on 24 metriä pitkä ja kahdeksan metriä leveä. Kirkonlaattian kaltaista nelikulmaista latomusta ei tunneta muualta Suomesta ja muoto on poikkeuksellinen koko skandinaavisen pronssikulttuurin alueella.
  6. Merenkurkun saaristossa maankohoaminen on nähtävissä ainutlaatuisella tavalla. Se on Suomen ainoa luontokohde perintöluettelossa. Merenkurkussa maa kohoaa keskimäärin 8 mm vuodessa ja saaristo muuttaa jatkuvasti muotoaan. Maa-ala kasvaa vuosittain sadalla hehtaarilla.
  7. Struven kolmiomittausketju koostuu kymmenen valtion alueella sijaitsevista mittauspisteistä. Struven kolmiomittausketju (Struve Geodetic Arc) on rakennettu ja mitattu vuosina 1816 - 1855 saksalaisen tähtitieteilijä F. G. W. Struven johdolla. Mittauksen avulla selvitettiin maan kokoa ja muotoa.
JULKAISTU   1.6.2020TEKSTI   Tanja RinkinenKUVAT   Rauman kaupunki

Oliko juttu kiinnostava?

Kyllä (0)Ei (0)

Luitko jo nämä?