Näin liikumme 2030

TOSI NOPEA RAKETTIMOOTTORI, joka liikkuisi maalla, merellä ja ilmassa. Pehvantunnistin. Heittoistuin varkaiden varalle. Tätä kaikkea voisi näkyä liikenteessä tulevaisuudessa, jos asiaa kysytään tämän päivän alakoululaisilta.

Lapsilla tuntuu olevan selkeä kuva tulevaisuuden liikkumisesta: erilaiset kulkupelit liikkuvat saasteettomasti ja huippunopeudella missä tahansa. Olisi myös hyvä, että ajoneuvo osaisi aistia matkustajansa tarpeet ja kurvata kahvikioskille, kun kuljettajaa alkaa väsyttää.

Tulevaisuuden liikkuminen herättää lapsissa kysymyksiä: Miten lentävällä autolla toimitaan, kun ilmassa ei voi olla kaistoja ja liikennemerkkejä? Tuleeko onnettomuuksia paljon? Mitä tehdään, jos bensa loppuu kesken lennon?

Lasten pohdinnat ovat samaan aikaan sekä iloista utopiaa että toteutumaisillaan olevaa todellisuutta. Moni vanhemmistakin tunnistaa teemat.

Vuonna 1982 televisiosarjan Ritari Ässän KITT-auto olisi hoitanut kahvitilauksen helposti. Elokuvissa Blade Runner (1982) ja Paluu tulevaisuuteen (1989) ajettiin kummassakin lentävillä autoilla.

Hauskaksi liikkumisvisiot tekee se, että molemmissa elokuvissa elettiin 2000-luvun alkupuolta, juuri meidän aikaamme.

TULEVAISUUDEN MUUTOSTEN SUURUUTTA liikkumisessa on vaikea hahmottaa. Scifi-fantasiasta toteutuu ehkä osa, mutta varsin paljon säilyy aivan ennallaan.

– Ihmisillä on taipumus yliarvioida lyhyen aikavälin muutoksia ja aliarvioida pitkän aikavälin muutoksia. Monet uudistukset tapahtuvat hyvin hitaasti suhteessa siihen, miten isosti ne ovat nyt esillä, robottibussien parissa työskentelevä projektipäällikkö Oscar Nissin Metropolia Ammattikorkeakoulusta toteaa.

Ihmiskunnan historiassa liikkumisen suuret murrokset ovat olleet vahvasti sitoutuneita yhteiskunnan muutoksiin. Junaliikenteen yleistyminen 1800-luvulla mullisti liikkumisen.

Auto alkoi 1800–1900-luvun taitteessa pikkuhiljaa vapauttaa ihmisiä siirtymään minne tahansa, ja autojen sarjatuotanto alkoi 1920-luvulla.

Vielä kauemmaksi kotiseuduilta päästiin, kun lentäminen alkoi tulla mahdolliseksi suurille ihmisjoukoille vähitellen toisen maailmansodan jälkeen.

Nissin uskoo, että tällä hetkellä ei ole muhimassa yhtä yksittäistä liikenteen mullistajaa, vaan meneillään on useita tasaväkisempiä kehityskulkuja.

– Liikkumisen kenttä enemmänkin monipuolistuu uusien kulkutapojen ja käyttövoimien myötä. Se, miten nopeasti suuret muutokset tapahtuvat, riippuu arvaajasta. Itse ajattelen, että 30 vuoden sisällä vaikutus on jo merkittävä. Kymmenen vuoden päästä liikumme todennäköisesti hybridiautoilla ja koko ajan yhä enemmän muilla kestävillä käyttövoiman lähteillä.

Nissin huomauttaa, että satavuotinen liikkumisen ympyrä on tavallaan sulkeutumassa.

– Kun henkilöauto otettiin käyttöön, polttomoottori ja sähköautot kilpailivat tasaväkisinä rinnakkain. Silloin hiljaisia sähköautoja markkinoitiin erityisesti naisille ja lyhyille matkoille. Nyt kehittynyt akkuteknologia mahdollistaa sähköautojen uuden tulemisen muiden käyttövoimien rinnalle.

ILMASTONMUUTOS OHJAA IHMISTEN liikkumisen tapoja voimakkaasti ja monelta rintamalta. Myös ilmastopolitiikka vaikuttaa siihen, mihin suuntaan liikkuminen kehittyy.

Lentämisen ympäristöpäästöt nousivat yhä enemmän julkiseen keskusteluun syksyllä 2018, kun hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin tuorein ilmastoraportti julkistettiin.

Sen keskeinen sanoma kuului, että maapallon lämpeneminen olisi pysäytettävä 1,5 asteeseen, kun aiemmin ilmaston kannalta turvallisena rajana on pidetty noin kahta astetta.

"Lentoliikenteessä toivottavasti saadaan käyttöön ympäristöystävällisempiä ratkaisuja 10–30 vuoden aikajänteellä."

Liikenteessä on tapahtumassa suuria muutoksia seuraavien 30 vuoden aikana, mutta ilmasto ei voi odottaa niin kauan. Tuleva vuosikymmen on ratkaiseva ilmaston kannalta, ja päästöjä on saatava pienennettyä Suomessa ja globaalisti jo lähivuosien aikana.

Tämä tarkoittaa uusien teknologioiden kehittämistä ja jo nyt käytössä olevien teknologioiden hyödyntämistä mahdollisimman tehokkaasti.

Tulevaisuudessa paineet lentämisen vähentämiseen kasvavat, ja pitkillä matkoilla maata pitkin matkaaminen lisää suosiotaan. Matka Helsingistä Lappiin taittuu tulevaisuudessa todennäköisesti pitkälti samalla tavalla kuin nykyisin, raide- ja lentoliikenteen varassa.

– Lentoliikenteessä toivottavasti saadaan käyttöön ympäristöystävällisempiä ratkaisuja 10–30 vuoden aikajänteellä, Nissin miettii.

Lentämisen vähentämisen lisäksi moni yksityishenkilö ja yritys on myös kiinnostunut lentopäästöjensä kompensoimisesta esimerkiksi tukemalla puiden istutushankkeita.

VIIMEISEN VUOSIKYMMENEN AIKANA ympäristöasioissa on menty harppauksin eteenpäin. K-Caaran asiakaskokemuksesta vastaava päällikkö Piero Silvani seuraa suurella mielenkiinnolla autoalan kehitystä.

Bensiini- ja dieselautot ovat huomattavasti vähempipäästöisiä. Niiden rinnalle on myös tullut kaasu- ja sähkökäyttöisiä autoja sekä biopolttoaineita dieselautojen käyttöön.

Silvani toteaa, että tulevaisuuden auto todennäköisesti pysyy ulkoisesti melko entisellään: siinä on myös tulevina vuosikymmeninä jonkinlaiset renkaat ja ohjauslaitteet sekä luultavasti varsin tutun näköinen runko. Suurempia muutoksia nähdään käyttövoimassa.

– Esimerkiksi Volkswagen ja Audi ovat tänä vuonna kertoneet uusista, eri hintaluokkiin asettuvista täyssähköautoista, jotka tulevat markkinoille muutaman vuoden sisällä. Ne soveltuvat jo erilaisille toimintamatkoille ja sisältävät aikaisempia malleja vähemmän rajoitteita käytössä. Uskon, että käyttövoimarintamalla voi tapahtua lähivuosina paljon, kun valmistajat saavat markkinoille mallistoja eri vaihtoehdoilla.

Sähköautot tulevat yleistymään asteittain 2020- ja 2030-luvuilla. Suomessa siirtymäaikaa pidentää se, että suomalaiset uusivat autojaan melko hitaasti.

Henkilöautokannan keski-ikä on Suomessa 12,1 vuotta, kun Euroopan unionissa keski-ikä on 10,5 vuotta.

Uudet ajoneuvot olisivat ympäristöystävällisempiä, mutta ostohaluihin vaikuttavat monet seikat, kuten ihmisten taloudellinen tilanne. Autojen hintoihin taas vaikuttavat esimerkiksi verotus ja lainsäädäntö.

Vaikka muutos on hidas, paljon konsteja ympäristöystävällisempään liikkumiseen on jo käytössä.

– Jo nyt autoteollisuus vastaa muutostarpeeseen huomattavasti aikaisempaa monipuolisemmalla valikoimallaan. Sähkö- ja kaasuautolla kulkemisen edellytyksenä on tietysti, että lataaminen on tehokasta ja verkosto on saatavilla mahdollisimman kattavasti.

Esimerkiksi K-ryhmä rakentaa parhaillaan laajaa K-Lataus-verkostoa sähköautoille, Piero Silvani kertoo.

SÄHKÖISTYMINEN JA AUTOMAATIO mahdollistavat nykyistä monipuolisemmat tavat liikkua. Usein liikkumiseen yhdistyy lihasvoima ja liikkumista keventävä teknologia.

Myös ilmatilaa otetaan tulevaisuudessa haltuun uuden teknologian keinoin. Kun etäohjattavat droonit pystyvät jo kuljettamaan tavaraa, tulevaisuudessa niiden kyydissä siirtyvät myös ihmiset.

Suomessa ja Virossa testataan jo tänä kesänä droonitaksia. Sellaiset voisivat joskus palvella vaikkapa suurkaupunkien ruuhkissa. Laajamittaisessa kaupallisessa käytössä laitteet tuskin kuitenkaan ovat arkipäivää vielä muutamaan vuoteen.

Liikkumisen tulevaisuuden murroksen nopeudessa yksi asia onkin erityisen oleellinen: ihminen.

– Ihmisen käyttäytymisen muutokset vievät aikaa ja tapahtuvat arvaamattomillakin tavoilla, johtava asiantuntija Eetu Pilli-Sihvola Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista toteaa.

Lisääntyvä automatiikka ja robotiikka avaavat ennennäkemättömiä mahdollisuuksia liikenteen sujuvoittamiseen, liikkumisnopeuteen ja turvallisuuteen.

Suomalaiset suhtautuvat liikennevälineiden kehitykseen mielenkiinnolla, mutta maltillisesti. Kaikenikäiset suomalaiset hyväksyvät aktiiviset turvavarusteet eli laitteet, jotka pyrkivät ehkäisemään onnettomuuteen joutumista. Ilman kuljettajaa liikkuvat autot oudoksuttavat.

Liikenteessä on jo nyt paljon automatiikkaa, kuten kaista-avustimia ja automaattisia hätäjarrutusjärjestelmiä. Älyliikennevalot keskustelevat ajoneuvojen kanssa ja järjestävät liikennettä. Seuraavien vuosikymmenten aikana lisääntyvät kulkuneuvot, jotka ovat tietoisia omista ja toistensa liikkeistä.

– Vuosittain liikenteessä kuolee maailmanlaajuisesti yli miljoona ihmistä. Kuolemista lähes jokainen on ihmisen aiheuttama. Automatisoinnilla liikennekuolemat saataisiin laskettua 20 prosenttiin nykyisestä, Oscar Nissin kertoo.

TÄLLÄ HETKELLÄ AJONEUVOJEN automatiikka lisääntyy vauhdilla, mutta kuljettaja on vielä aktiivinen toimija. Kun automaattisuus lisääntyy, kulkuneuvossa voi ajamisen sijaan nukkua, työskennellä tai katsella elokuvia.

Täysautonomiaan on vielä matkaa. Robottiautot ovat kuitenkin kehittyneet selvästi 5–10 vuoden aikana. Suomessa erityistä mielenkiintoa kohdistuu järjestelmään, joka hoitaisi moottoritieajon itsenäisesti autopilotilla, mutta siirtymiset rampilla ajaisi ihminen.

Kun automaattisuus lisääntyy, kulkuneuvossa voi ajamisen sijaan nukkua, työskennellä tai katsoa elokuvia.

Vuoden 2030 aikoihin ajamisesta huolehtiva autopilotti voisi Pilli-Sihvolan mukaan olla käytössä noin 10–40 prosentissa uusista autoista.

Kaupunkinopeuksissa ja rajatuilla alueilla liikkuvia kuskittomia joukkoliikenteen ja taksipalveluiden ajoneuvoja on jo testattu Suomessakin. Nissin arvelee, että rajatuissa oloissa vastaavat automaattiajoneuvot voivat olla meillä laajemmassakin käytössä viiden vuoden kuluessa.

– Ne voisivat palvella parhaiten lyhyehköillä reiteillä, muutamien kilometrien matkoilla, vaikkapa haja-asutusalueella matkalta asemalta keskustaan.

Robottiparkkeerauspalvelut ovat jo totta. Esimerkiksi Ranskassa Lyon-Saint-Exupéryn lentokentällä riittää, kun auton jättää talliin parkkipaikalla. Itseohjautuva kuljetustrukki kuljettaa auton parkkiin.

Tulevaisuus voi olla villimpi: jos auto kulkee itsenäisesti, se voi etsiä parkkitilaa omine nokkineen. Tilaa vapautuu, kun autot tarkkuutensa ansiosta sujahtavat parkkitorniin tai maanalaisiin käytäviin.

ERILAISET YHTEISKÄYTTÖMALLIT JA julkisen liikenteen kokeilut kiinnostavat nyt kovasti. Niiden kehittyessä ihmiset voisivat käyttää yhä sujuvammin yhteisesti omistettuja kulkuneuvoja ja räätälöidä julkisen liikenteen käyttöään.

Esimerkiksi MaaS- eli Liikkuminen palveluna -mallissa ihmisten liikkumistarpeet on koottu kokonaisuudeksi, joka käyttäjänsä tarpeen mukaan sisältää esimerkiksi joukkoliikennettä, auton vuokrausta tai kuljetuspalvelua. Suomessa palveluiden kehitykselle on kuitenkin omat haasteensa: harvaan asuttu maa, pitkät etäisyydet ja neljä vuodenaikaa.

Yksi liikkumisen tulevaisuuden suurista kysymyksistä liittyy lihasvoimin liikkumiseen. Jos siirtyminen paikasta toiseen muuttuu helpoksi, nopeaksi ja edulliseksi, onko kenelläkään enää motivaatiota liikkua lihasvoimin?

"Ihmisillä on taipumus yliarvioida lyhyen aikavälin muutoksia ja aliarvioida pitkän aikavälin muutoksia."

Kävelyn ja pyöräilyn suosio on pysynyt lähes samana viimeisten parinkymmenen vuoden ajan. Vuoden 2016 henkilöliikennetutkimuksen mukaan Suomessa keskimäärin 22 prosenttia kaikista matkoista tehtiin kävellen ja 8 prosenttia pyöräillen. Kävellen ja pyörällä taitetaan kuitenkin vain neljä prosenttia päivittäin liikutuista kilometreistä.

Lihasvoimin liikkumiselle olisi tarvetta paitsi ympäristötekona, myös terveyden edistäjänä. Johtava tutkija Anu Tuominen VTT:sta toivoo, että pyöräily ja kävely opittaisiin näkemään luonnollisena osana aktiivista arkielämää.

Jos lapsilta kysytään, hyviä ideoita olisi vaikka kuinka.

– Olisi hyvä, jos kenkien mittari huomaisi, milloin jalat ovat väsyneet, ja kenkiin ilmestyisi liikkuvat telaketjut.

Jutussa haastatellut lapset: Aatos, 10, ja Toivo, 8, Arnkil