Niksi-Pirkka sticker

Näin meillä syödään

Kurkistimme suomalaisten keittiöön ja ostoskoriin. Mitä kokkaillaan tuttujen suomalaisten kotona? Entä mitä ruoan vastuullisuus merkitsee suomalaisille?

Arjen valintoja

  • Suomalaiset ovat kokeilunhaluisia ja innokkaita ruoanlaittajia. Vaikka K-Ruoan haetuimpien reseptien kolmen kärjessä ovat klassiset liha-makaronilaatikko, mokkapalat ja nachopelti, lähes 80 % haluaa kokeilla uusia tuotteita ja puolet pitää kokkailua harrastuksenaan.

  • Ruoan vastuullisuus on suomalaisille tärkeää. Ekologisia pakkauksia ja eettistä alkuperää arvostaa neljä viidestä ja vastuullisuussertifiointeja kolme neljästä. Ruoan kotimaisuus on tärkeää valtaosalle, ja lähes 80 % K-ruokakaupoissa myydystä ruoasta onkin kotimaista.

  • Ruoan terveellisyys merkitsee suomalaisille muun muassa runsasta kasvisten käyttöä, monipuolisuutta ja tuoreutta, samoin vähäistä lisäaineiden ja sokerin määrää. Ruoan terveellisyys on tärkeää lähes neljälle viidestä suomalaisesta.

  • K-Ruoka-sovelluksessa voi tarkastella monipuolisesti omia ostoksiaan, muun muassa ilmasto- ja kotimaisuustasoa sekä lihan, hedelmien, kasvisten ja sokerin määrää.

Quesadilloja ja lohta

mita meilla syodaan hildenit

Harvemman suomalaisen pikkulapsiperheen aamiaisella näkyy chilikastiketta, mutta Jukka ja Chachi Hildénin ruokapöydässä sitä on aina. Amélie-vauvaa lukuun ottamatta tulisia kastikkeita syövät kaikki lapset, jopa 2-vuotias Sophia.

− Olen niin ylpeä, että lapset tykkäävät kokeilla uusia makuja eivätkä juuri nirsoile, eivät edes parsakaalia, Jukka nauraa. Perheen ruokakulttuurissa yhdistyvät suomalainen, meksikolainen ja amerikkalainen keittiö. Chachilla on meksikolainen perhetausta, ja pari asui vuosia Los Angelesissa. Suomeen he muuttivat yhdessä vuonna 2020, kun korona levisi maailmaan.

Lohta syömme viikoittain, usein srirachalla ja hunajalla maustettuna. Avokado kuuluu ihan kaikkeen: aamiaiseen, pääruokaan ja lisukkeeksi. Jääkaapissamme on aina myös Cholula-chilikastiketta.

− Rakastuin heti suomalaiseen ruokaan, se on puhdasta ja fressiä. USA:ssa geenimuuntelu on aika yleistä, ja siksi esimerkiksi sipulit ovat ihmisen pään kokoisia, Chachi kuvailee. Hildénit täyttävät kuusihenkisen uusperheensä jääkaapin mahdollisimman terveellisillä ja tuoreilla ruoka-aineilla. Ruokakaupassa rauhassa vaeltelu on Chachille toisinaan tapa viettää omaa laatuaikaa. Perheen lempiruokiin kuuluvat meksikolaiset enchiladat ja quesadillat sekä korealainen bbq-liha ja bowlit, ja he rakastavat myös lohiruokia. Chachin suosikki on lohikeitto. Ruokaa he laittavat joka päivä. Myös Sophia osallistuu.

− Hän osaa viipaloida kesäkurpitsaa voiveitsellä. Tosin palat menevät usein suoraan suuhun, Chachi nauraa. Ruokailuhetket ovat Hildénin perheelle päivän kohokohtia.

− Meillä on usein arkisinkin pieni alkupala. Tulee kiva tunnelma, kun ruokailussa ei kiirehditä, Jukka sanoo.

Duudson-tähti Jukka Hildén, 41, ja koreografi ja tanssija Chachi Hildén, 26, asuvat Espoossa. Perheeseen kuuluvat Sophia, 2, ja Amélie, 7 kk, sekä Sisu, 10, ja Lili, 8, Jukan edellisestä avioliitosta.

Poroa ja vegeruokaa

mita meilla syodaan inari

Kun lähin ruokakauppa sijaitsee 40 kilometrin päässä kotoa eikä tie ole aina aurattu, ovat kuivaruokavarasto ja pakastearkku kullanarvoisia. Inari Fernándezin perheen hirsitalossa Sodankylässä arkkupakastin on täynnä poron- ja hirvenlihaa ja marjoja.

− Ostamme kerran vuodessa kokonaisen poron, josta voi tehdä esimerkiksi fileepihvejä, paistia, lihalientä ja käristystä. Perhe ostaa kerran viikossa monta kestokassillista ruokaa viikon tarpeisiin. Inarin puoliso käy Sodankylässä töissä ja tuo täydennyksiä tarpeen mukaan. Inarille on tärkeää, että esimerkiksi kasvikset, maidot ja leivät ovat kotimaisia. Ostoskoriin valikoituu usein myös lähituotteita, kuten paikallista siikaa tai ahventa.

Poronliha on perheemme suosikkiraaka-aine. Riisin korvaan usein ohralla: se on kotimaista ja maukasta. Kasviproteiineja syömme entistä useammin. Jopa lihaa rakastavat lapset ihastuivat kasviskebabiin.

Inari on innostunut myös vegaanisesta ruoasta ja kiittelee paikallisen kaupan vegaanista valikoimaa.− Kun meille tuli viime syksynä vegaaniystäviä kylään, kokeilin tehdä käristystä vegaanisesti. Se olikin niin hyvää, että nykyään teemme sitä ihan ilman vegaanivieraitakin. Illallisen perhe syö vasta lähempänä kahdeksaa. Tapa on peräisin espanjalaissyntyiseltä puolisolta. Arkisin on usein pastaa ja risottoja, viikonloppuisin paistetaan pizzaa leivinuunissa.

− Pizzaan laitetaan yleensä sitä, mitä kaapista löytyy. Se on hyvä tapa vähentää hävikkiä, jota pyrin aina minimoimaan.Inari on perheen pääkokkaaja, paitsi silloin, kun puoliso tekee espanjalaisia herkkuja, kuten linssipataa tai paellaa.

− Rakastamme myös jälkiruokia ja saatamme ostaa tuoreita munkkeja monta kertaa viikossa!

Viestintäyrittäjä ja ammattitubettaja Inari Fernández, 39, asuu Sodankylässä puolisonsa Esteban Fernándezin ja heidän kahden tyttärensä, Lucian, 8, ja Ronjan, 11, kanssa.

Hedelmiä ja mausteita

mita meilla syodaan arja

Mikä olisikaan helpompi ja terveellisempi pikaeväs keikkamatkoille kuin tuorepuristettu appelsiinimehu! Sitä Arja Koriseva ostaa valmiiksi, kun tiedossa on aikainen lähtöaamu. Kun aikaa on enemmän, Arja surauttaa smoothien inkivääristä, marjoista tai hedelmistä. Hän rakastaa kaikkea tuoretta ja terveellistä.

− Lasten ollessa pieniä teimme heille usein iltapalaksi ison lautasellisen hedelmiä pilkottuina. On ihana valita hedelmiä ja vihanneksia, kun ne ovat kaupassa esillä raikkaasti ja kauniisti. Nykyään kun Arjan jo omillaan asuvat aikuiset lapset tulevat käymään, he tietävät jo etukäteen, mitä äiti on kokannut.

− Tuoretta kalaa tietysti ja mieluiten kotimaista! Tosin sitä syömme vähintään kerran viikossa ilman lapsiakin. Perheen ruokaostokset Arja tekee Toivakan kyläkaupassa. Hän suosii lähituotteita, esimerkiksi paikallisen myllyn hiutaleita ja jauhoja sekä hunajaa.

Pakastimessani on aina katkarapuja, joita yleensä marinoin salaattiin. Tuoretta inkivääriä ja kurkumaa käytän smoothieissa, ruoassa ja leivonnassa. Koska syön paljon salaatteja, kotimaisia tomaatteja pitää olla aina.

− Joskus kerron kauppiaalle myös toiveita, jos jotain tiettyä puuttuu valikoimasta. Ja useimmat toiveet toteutetaankin. Punaista lihaa perhe syö maltillisesti, ja Arja tykkää kokata ja leipoa kevyesti. Juhliin Arja tekee usein kurkumaista kana-omenakeittoa tai kasvissosekeittoa poromurusilla ja paahdetulla sipulilla. Lapset ovat osallistuneet ruoanlaittoon jo pienenä. Ruokaa tehdään myös ystävien kanssa yhdessä seurustellen.

− En ole gourmetkokki mutta olen kokeileva, utelias ja maisteleva ruoanlaittaja. Kokkailu ja leipominen ovat rentouttavaa, palkitsevaa ja opettavaista, ja niistä saa suoraan palautteen!

Laulaja ja musikaalitähti Arja Koriseva, 56, asuu Toivakassa puolisonsa Juha-Pekka Karmalan ja heidän tyttärensä Vernan, 15, kanssa. Vanhemmat lapset Patrik, 25, ja Karla, 19, asuvat jo omillaan.

Näitä Suomi syö

Missä päin Suomea ostetuimpia tuotteita ovat lenkkimakkara, banaani ja jauheliha? Entä missä juodaan eniten alkoholitonta olutta ja kaura- ja lehmänmaitoa? Missä maakunnissa rapisevat useimmin irtokarkkipussit, ja missä ostetaan eniten broileria tai riisipiirakoita? Miten jakautuu eri vihannesten suosio? Mitkä ovat Suomen sushi- ja lohimaakunnat? Kartta kertoo Suomen maakuntien ostoskorien suosikkiruokia ja tuotteita, joita kuluu paikallisesti enemmän kuin muualla.

suomi syo uusi

Suosikit ostoskorissa

Suomalaisten suosikkeja hedelmistä ovat banaanit, leivistä ruispalat, kaupan marjoista pensasmustikat, jäätelöistä premium-herkuttelujäätelöt ja valmisruoista lihapullat ja kana-caesarsalaatti.

Kalan, irtokarkkien ja vegaaniruoan fanit

kalafanit

  • Kala maistuu eniten eläkeläisille ja aikuistalouksille. Vähiten sitä ostavat yksin asuvat alle 35-vuotiaat.
  • Irtokarkkipussit rapisevat useimmin alle 35-vuotiaiden yksin asuvien kodeissa, eläkeläiskodeissa harvemmin.
  • Vegaaniruokaa ostavat eniten nuoret parit ja alle 35-vuotiaat yksin asuvat, vähiten eläkeläiset.

Maistuisiko kahvi?

Suomen kahvikissat asuvat Kainuussa, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Etelässä maistuu tumma paahto, pohjoisessa vaalea. Suomalaiset juovat vuodessa 160 litraa kahvia henkilöä kohden, keskimäärin neljä kuppia päivässä.

Jutussa käytetyt lähteet: K-ryhmän arkibarometri 2021, K-ryhmän myyntitilastot 2019–2021, k-ruoka.fi ja Pro Luomu

JULKAISTU   7.3.2022TEKSTI   Mirja AarnioKUVAT   Juuso Westerlund, Kristiina Kurronen

Oliko juttu kiinnostava?

Kyllä (0)Ei (0)