Niksi-Pirkka sticker

Näin Suomi remppaa

Suomalaiset eivät aikaile tarttua toimeen, kun oma koti kaipaa uudistamista. Pirkka tutustui kahteen erilaiseen remonttiin.

Liina Noutere on nähnyt työssään satoja suomalaiskoteja. Hän työskentelee K-Rauta Lohjan remonttimestarina ja hoitaa remonttiprojekteja aina suunnittelusta lopputarkastuksiin. Useimmat asiakkaat toivovat ajattomuutta ja neutraaleja värejä, mutta poikkeuksiakin on. Pusulalaisen Elina Norannan koti on yksi mieleenpainuvimmista. Hän varasi ajan remonttimestarille viime vuonna, kun kylpyhuoneen remontti oli tullut ajankohtaiseksi.

– Elina sanoi, että hän tekee kotia itselleen, eikä mieti sen jälleenmyyntiarvoa. Se tuntui virkistävältä, enkä muista aiemmin kuulleeni tällaista kommenttia, Noutere sanoo. Elina Noranta on räväkän tyylin ja pinkin värin ystävä. Hän kertoo, että rakkaus väriin leimahti jo lapsena.

– Jaoin huoneen siskoni kanssa, ja kerran saimme lahjaksi pinkin ja sinisen koristetyynyn. Pinkki päätyi minulle, ja siitä lähtien väri on tuntunut omalta.

koko suomi remppaa 1

Kun Noranta seitsemän vuotta sitten muutti kahden tyttärensä kanssa pusulalaiseen kerrostalokaksioon, mieltymys vaaleanpunaiseen otti uusia kierroksia. Vanhempi tytär kannusti äitiään toteuttamaan itseään.

– Hän sanoi, että kun kerran tykkäät pinkistä, mikä estää maalaamasta seiniä sen värisiksi. Niinpä seinistä tuli herkullisen pinkit. Myöhemmin Noranta remontoi kylpyhuoneensa puna-valko-mustaksi ja keittiön pinkki-valko-mustaksi. Noranta maalaa seiniä ja kaikenlaista muutakin pientä mieluusti itse, mutta isommat remontit hän jättää ammattilaisille.

K-Raudan viime vuonna tekemän remontointikyselyn mukaan tämä on tyypillinen asenne remontointiin. Suomalaisilla on vahva tee se itse -mentaliteetti, mutta useimmat ovat valmiita turvautumaan apuun, jos tarve vaatii. Noranta kaipasi ammattilaisen näkemyksiä myös suunnitteluun, vaikka hänen oma makunsa onkin vahva.

– Liinalta tuli monta sellaista ideaa, joita en olisi tullut ajatelleeksi itse. En olisi osannut suunnitella näin hyvää valaistusta, ja nyt iloitsen joka päivä siitä, että valoa on riittävästi. Liina myös keksi, että punaiset laatat kannattaa saumata terrakotan sävyisellä saumausaineella. 

Noutere kertoo, että valaistuksen lisäksi tilan hahmottaminen aiheuttaa maallikoille usein päänvaivaa. Ei ole ihan helppo ottaa tolkkua, mitä tilaan mahtuu ja minkä muotoisia kalusteiden tulisi olla. Erityisen kimurantteja ovat ahtaat kylpyhuoneet, joiden kokoonpanoa ammattilainenkin voi joutua pähkäilemään tovin.

– K-Raudan remonttimestaripalvelusta voi tilata halutessaan koko remontin tekijöineen päivineen. Kaikki hoituu yhden tiskin kautta, ja ensimmäinen tarvekartoitusaika on ilmainen, Noutere kertoo. 

Koti ja persoona yksi yhteen

Kun kylppäri oli valmis, Noranta remontoi keittiön. Hän valitsi kaapinoviin saman sävyn, jota on seinissäkin. Pinkki jääkaappi ja kahvinkeitin täydentävät ilmeen.

– Pinnat olivat melko siistit ennen remonttiakin, mutta nyt asunto on minun näköiseni. Koen, että tällaisella voimakkaalla toimijalla pitää olla koti, jonka tunnelma ja värit heijastelevat omaa persoonaa. Viimeisen silauksen koti sai, kun Liina Noutere löysi K-Raudan valikoimista Norannan kaipaaman shakkiruutukuvioisen muovimaton. Hän oli haaveillut lattiasta, joka sopisi keittiön ja kylpyhuoneen mustavalkoiseen laatoitukseen.

– Lattian olisi voinut toki toteuttaa myös maalaamalla, mutta muovimatto ajaa asiansa oikein hyvin, Elina Noranta kertoo. Hän on valmiiseen kokonaisuuteen niin tyytyväinen, ettei tekisi mitään toisin. Toistaiseksi kukaan ei ole kummeksunut tyyliä – päinvastoin. Vessan nähnyt vanhempi remonttimieskin tuumasi, että hän on nähnyt työssään valtavan määrän kylppäreitä, muttei koskaan näin hienoa ja värikästä.

– Jos olen ollut pidempään poissa kotoa, pysähdyn eteisessä katselemaan kotiani ja sanon: ’Hei taas rakas koti, ja se tervehtii minua takaisin’, Elina Noranta sanoo.

Vihreä haave toteutui

koko suomi remppaa sanna

– Tunneskaalat risteilivät innostuksesta kauhistukseen. Näin helsinkiläinen  Sanna Mäenpää kuvailee fiiliksiään, kun hän teki viime vuonna elämänsä ensimmäiset asuntokaupat avopuolisonsa kanssa. Asuntolainan ottaminen tuntui isolta päätökseltä, vaikka ajatus omistusasunnosta oli kutkuttanut jo tovin. Aikaisemmin pariskunta oli asunut piskuisessa opiskelijakaksiossa, jossa remontointi ei ollut mahdollista.

– Edes tauluja ei voinut kiinnittää seiniin, sillä vuokrasopimuksen mukaan jälkien paikkaus olisi pitänyt korvata.

koko suomi remppaa sanna 2

Vuokranantaja voi tosiaan erikseen kieltää seiniin kajoamisen, mutta muussa tapauksessa se on sallittua. Maalaamisesta ja tapetoinnista pitää sen sijaan aina neuvotella vuokranantajan kanssa. Mäenpää oli haaveillut jo pari vuotta vihreän värisistä seinistä, joita hän oli bongaillut somesta ja sisustuslehdistä. Niinpä pariskunta päätti ryhtyä tuumasta toimeen saatuaan asunnon avaimet.

K-Raudan remontointikyselyn mukaan yhdessä remontoiminen miellyttää muitakin suomalaisia: 56 prosenttia remonteista tehdään koko perheen voimin. Maalausprojekti osoittautui työläämmäksi, kuin Mäenpää oli ajatellut. Teippaamiseen meni useampi tunti, ja pari kömmähdystäkin sattui.

– Ostimme ensin puolihimmeää maalia, mutta huomasimme nopeasti, että lopputulos on liian kiiltävä. Emme myöskään tajunneet irrottaa teippejä tarpeeksi nopeasti, vaan maali ehti kuivua. Reunasta tuli epätasainen, joten jouduimme korjailemaan sitä. Vaivannäkö kuitenkin kannatti. Etenkin Tikkurilan Serpentiini-sävyllä maalattu olohuoneen seinä miellyttää Mäenpäätä ja kerää kehuja vierailta.

– Tykkään asuntomme tunnelmasta, vaikkei tämä ehkä olekaan loppuelämämme koti. Onneksi remonttihaaveita ehtii toteuttaa myöhemminkin.

Puuta & poreita

koko suomi remppaa anton2 Kysyimme K-Rauta Lohjan kauppias Antton Rossilta, mitkä ovat remontoinnin suurimmat trendit.

  1. Korona-aikana alkanut mökkibuumi on näkynyt vahvasti myös rautakaupassa. Mökkeilijät satsaavat nyt mukavuuteen ja vapaa-aikaan: suuret terassit, paljut ja ulkoporealtaat houkuttelevat rentoutumaan. Mökillä moni haluaa tehdä remonttinsa itse, vaikka kaupunkikodissa käyttäisikin palveluita.

  2. Puu on hittimateriaali numero yksi. Sisustajat ovat löytäneet sormi- ja muut sisustuspaneelit, joista voi nikkaroida esimerkiksi näyttävän

  3. Keittiönkaapeissa matta on syrjäyttänyt korkeakiillon. Vaaleat värit ovat kestohitti, mutta värit kuten vihreä ja marjapuuron sävy nostavat päätään. Kestävä ja helppohoitoinen nanolaminaatti kiinnostaa nyt monia.

  4. Lattiamateriaaleissa vinyylilankku kasvattaa suosiotaan jatkuvasti. Se ei ole ihme, sillä vinyylilankkulattia on helppohoitoinen ja kulutusta kestävä. Hinnatkin ovat laskeneet sitä mukaa, kun materiaali on yleistynyt. Bonuksena lattia on lämpimän ja mukavan tuntuinen jalan alla.  

  5. Laatu on suomalaisille aiempaa tärkeämpää, ja lopputulokselta toivotaan kestävyyttä. Myös kotimaisuus on myyntivaltti ja saattaa ratkaista ostopäätöksen.

Vuokrakotiakin voi remontoida luvalla

Onko vuokrakotisi täydellinen sijainnin ja koon puolesta, mutta pintamateriaalit eivät ole omaan makuusi? Ole rohkeasti yhteydessä vuokranantajaasi ja kysy, millaisia muutoksia voisit asunnossa toteuttaa. Myös vuokra-kodeissa voi saada tehdä yllättävän paljon muutostöitä – myös isompiakin remontteja kuin seinän maalaaminen tai tapetointi.

– Tärkeintä on sopia remonteista vuokran-antajan kanssa kirjallisesti, joko sopimuksen muodossa tai sähköpostitse, sanoo Vuokran-antajat ry:n toiminnanjohtaja Sanna Hughes. Sopimuksessa tulisi olla eriteltynä, mitä ollaan tekemässä ja milloin, kuka remontin tekee ja maksaa sekä tarkastaako vuokranantaja työn lopputuloksen.

Jos muutostöitä tehdään esimerkiksi keittiössä tai kylpyhuoneessa, myös taloyhtiöltä voi joutua kysymään luvan. On hyvä sopia myös siitä, miten toimitaan, jos työn jälki ei ole riittävän laadukasta sekä siitä, pitääkö esimerkiksi seinän väri palauttaa entiselleen poismuuton yhteydessä.  Sanna Hughes kannustaa puhumaan rohkeasti kustannuksista vuokranantajan kanssa.

– Vuokranantajat suostuvat usein maksamaan ainakin materiaalit, jos vuokralainen tekee itse tai teettää työn. Remontointi hyödyttää sekä asukasta että vuokranantajaa, sillä se yleensä parantaa asunnon kuntoa, lisää asumisviihtyvyyttä ja pidentää vuokrasuhdetta.

Juttu julkaistu Pirkka-lehdessä 9/2022

JULKAISTU   29.8.2022TEKSTI   Elina Karemo ja Mirja AarnioKUVAT   Pia Ingberg ja Sanna Lehto

Oliko juttu kiinnostava?

Kyllä (0)Ei (0)

Luitko jo nämä?