Miksi A-vitamiinia tarvitaan?

Rasvaliukoinen A-vitamiini vaikuttaa muun muassa ihon ja limakalvojen kuntoon, immuunijärjestelmään sekä näkökykyyn. Lisäksi se vaikuttaa solujen toimintaan.

Mistä A-vitamiinia saa?

Parhaita A-vitamiinin lähteitä ovat maksa, maitotuotteet, kananmunan keltuainen, ravintorasvat sekä kasvikset, kuten porkkana ja bataatti.

3,5 desilitraa bataattikeittoa sisältää 763 µg A-vitamiinia ja 200 grammaa maksalaatikkoa 3 676 µg, kun työikäisen naisen päiväsuositus on 700 µg.

Kasvikunnan beetakaroteeni on tunnetuin ja parhaiten muuntuva karoteeni, joka muuttuu kehossa A-vitamiiniksi. Lisäksi A-vitamiinivaikutus on retinolilla ja retinoideilla, jotka elimistössä muuttuvat retinoliyhdisteiksi. Yhteenlaskettu A-vitamiinivaikutus ilmoitetaan retinoliekvivalentteina (RAE).

Miten A-vitamiini imeytyy?

A-vitamiini varastoituu maksaan ja imeytyy elimistöön suolistosta. Sen imeytyminen suolistosta elimistöön edellyttää normaalia rasvojen imeytymistä elimistössä.

Voiko A-vitamiinista olla puutetta?

Puutteita voi esiintyä ihmisillä, joilla on rasvojen imeytymishäiriö. Suomessa A-vitamiininpuutos on hyvin harvinainen monipuolisen ruokavalion takia.

Alle 20-vuotiailla elimistön A-vitamiinipitoisuudet ovat normaalisti aikuisten pitoisuuksia matalammat. Puutosoireita ovat silmien hämäräsokeus, valoherkkyys ja näkökyvyn huonontuminen. A-vitamiinin puutos voi heikentää myös immuniteettikykyä.

Lähteet: Duodecim Terveyskirjasto, Fineli.fi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinRavinto-tutkimus ja elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopaketti sekä Laatikainen & Rannikko, Toimistotyöläisen ruokapäivä (Talentum Pro 2015)

Lue lisää vitamiineista:

Verta hyydyttävä K-vitamiini

B12-muistivitamiini