Seison Mannerheimintien laidalla ja odotan, että pääsen ylittämään tien. Joka puolelta näyttää kiitävän ajoneuvoja vauhdikkaasti, eikä liikennevaloja ole. Ystävällisesti hymyilevät kuljettajat kuitenkin pysähtyvät kohdallani ja antavat tietä. Nyt en ole kuitenkaan Helsingin keskustassa, vaan Vantaan Hakkilassa K-ryhmän keskusvarastolla.

Jättimäisen hallin läpi kulkevaa puoli kilometriä pitkää väylää kutsutaan varastolla tuttavallisesti Mannerheimintieksi. Ajoneuvot ovat sähköisiä lavansiirtovaunuja "pässejä" ja trukkeja, joita kuskit ohjaavat ketterästi toisiaan risteävillä lukuisilla käytävillä. Vaikka liikenne on vilkasta, kaikki näyttää täydellisen hallitulta.

Yhtä lavansiirtovaunua ohjailee tottuneesti 23-vuotias Aada Haapalahti. Hän työskentelee varastolla tuotteiden kerääjänä. Hänen kauttaan kulkee päivittäin tuhansia tuotteita hyllyiltä rullakoihin, rullakoista rekkoihin ja rekkojen kyydissä K-ruokakauppoihin ympäri Suomea.

− Työpäivän aikana tulee käveltyä keskimäärin 10 000 askelta ja lisäksi ajettua kilometreittäin kuormia, hän kertoo.

Haapalahden vuoro alkaa usein hedelmä- ja vihannesosastolla jääkaappikylmässä hallissa. Loppupäivän hän keräilee huonelämpötilassa säilyviä teollisia tuotteita − sellaisia, joita löytyy lähes jokaisen kaapista: säilykepurkkeja, vessapaperia, puurohiutaleita, tiskiainetabletteja.

Robottiohjaus kertoo Haapalahdelle kuulokkeisiin seuraavan keräyserän: tuotenimikkeen, määrän ja hyllynumeron.Koska K-ryhmän keskusvarastojen kautta kulkee suuri osa ruoastamme ja muista päivittäistavaroista, ovat logistiikan työntekijät, kuten Aada Haapalahti, avainasemassa varmistamassa, että ruokahuolto on katkeamaton.

− Ruoan kotimaisuusaste on K-ryhmällä noin 80 prosenttia ja olemme hyvin omavaraisia. Huoltovarmuus on pitkälti omissa käsissämme. Osa hedelmistä ja vihanneksista ja muun muassa kahvi ja tee ovat kuitenkin tuontituotteita, joten toimiva tuonti on myös tärkeä osa huoltovarmuutta, kertoo Jyrki Tomminen, Keskon päivittäistavarakaupan logistiikasta vastaava johtaja.

Tavaraa liikkuu 24/7

Keskusvaraston 90 000 neliön rakennuksen katot ovat kymmenien metrien korkeudessa. Tavaralavat ovat siisteissä riveissä tuhansilla hyllyillä, joihin käsiksi pääsyyn tarvitaan trukkeja. Niitä Aada Haapalahti ei vielä aja, mutta hän on menossa pian myös trukkikoulutukseen. Haapalahti päätyi Keskolle kolme vuotta sitten kaverinsa suosituksesta.

− Tämä on monipuolista työtä, johon on mahdollisuus vaikuttaa itse, esimerkiksi urakiinnostuksen ja elämäntilanteen mukaan. Meitä koulutetaan ja palkka on kilpailukykyinen.

PI1121 Varasto trukki

Hakkilan keskusvarastolla työskentelee vakituisesti tai osa-aikaisesti noin 1500 ihmistä. Kaikkiaan K-Logistiikka työllistää alihankkijoineen yli 4 000 henkilöä ympäri Suomen. Koska logistiikan on toimittava ympärivuorokautisesti, työtä tehdään kolmessa vuorossa. Osa haluaa tehdä pelkkiä yövuoroja, mutta useimmat toimivat aamu- ja iltavuoroissa.

Yhteensä Keskolla on varastotiloja 155 000 neliötä. Suunnitelmissa on tulevan vuosikymmenen aikana rakennuttaa uusi logistiikkakeskus Nurmijärven Ilvesvuoreen.

− Päivittäistavarakaupan logistiikan on oltava tehokasta ja vastattava kasvaviin tarpeisiin. Siksi sitä jatkuvasti myös kehitetään ja siihen investoidaan, kertoo Jyrki Tomminen.

Jokainen päivä on erilainen

Hakkilan keskusvaraston käytävillä edetessämme Aada Haapalahti moikkailee lähes jokaista vastaantulevaa työntekijäporukkaa. Yksi porukoista huikkailee Haapalahdelle nauraen, että tulet sitten kertomaan meille, miten haastattelupäivä meni.

− Yhteishenki on tosi hyvä. Tiimissäni on parikymmentä ihmistä ja olemme tiivis kaveriporukka. Myös esihenkilöiden kanssa ollaan rennolla meiningillä, Haapalahti kertoo. Yksi logistiikan esihenkilöistä on 32-vuotias Joni Niemi, joka on työskentellyt Hakkilan keskusvarastolla viisi vuotta. Ensimmäiset neljä vuotta hän työskenteli ajojärjestelijänä ja nyt vuoden ajan hän on toiminut kuljetusesimiehenä.

PI1121 Varasto Joni

Niemen työpäivä sisältää satojen kuljetusten seurantaa sekä kuljettajista ja ajojärjestelijöistä koostuvan tiimin johtamista. Jokaisella heistä on tärkeä rooli kuljetusketjussa.

Päivittäin K-Logistiikan kautta toimitetaan 700 täyttä nuppikuormaa eli kuorma-autollista tavaraa yli tuhanteen K-ruokakauppaan ympäri Suomen. Paluukuljetukset eivät ajele tyhjillään, vaan kuormat täytetään muun muassa tyhjillä rullakoilla ja lavoilla, jotka palaavat jälleen täytettäviksi. Pelkästään kuljetus työllistää laajan yrittäjäverkoston kautta yli 1 000 ja alueterminaalit noin 500 henkilöä.

− Tämän työn paras puoli on se, ettei yksikään päivä ole samanlainen. Se on samalla myös haastavin puoli. Kun vaikkapa joku auto menee rikki, pitää nopeasti saada uusi tilalle. Ratkaisujen löytäminen nopeasti eri tilanteisiin pitää työn mielenkiintoisena, Niemi sanoo.

Verkkokauppa lisää automaatiota

Varaston pihalla seisoo joukko nuoria aikuisia työasuissaan. He ovat uusia työntekijöitä, jotka ovat tulleet perehdytykseen. Hakkilassa työskentelee paljon Haapalahden ja Niemen kaltaisia nuoria aikuisia, joista osa tekee välillä myös lyhyempiä viikkoja esimerkiksi opiskelun ohessa.

− Itsekin olen hakenut yliopistoon, ja työnantaja on silloin joustanut työajoissa, kertoo Haapalahti. Logistiikan työntekijöiden ikähaitari on silti laaja, ja monien työurat pitkiä. Tulevaisuudessa verkkokaupan kasvu lisää logistiikan työntekijöiden ja jakelujärjestelmän merkitystä entisestään.

Logistiikan vastaava johtaja Jyrki Tomminen kertoo, että jatkossa aiotaan investoida ruokakaupan yhteyteen sijoitettaviin automaattiavusteisiin keräysvarastoihin. Ensimmäinen tällainen keskus avataan pääkaupunkiseudulle jo ensi vuonna.

PI1121 Varasto luumut

− Haluamme tarjota asiakkaillemme myös verkkokaupassa laajan valikoiman ja nopean toimituksen tai noudon kivijalkakauppojen kautta. Tavoitteenamme on laajentaa automaattisten keräysvarastojen verkostoa myös muualle Suomeen. Se ei silti vähennä työntekijöiden tarvetta, koska verkkokaupan toimitusmäärien ennakoidaan kasvavan, Tomminen sanoo.

Vastuullisuus ja ilmastoystävällisyys ovat entistä tärkeämpiä asioita K-ryhmälle myös logistiikassa. K-ryhmän tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä.

− Logistiikassa tämä tarkoittaa siirtymistä vaiheittain biopolttoaineisiin ja kierrätysratkaisuja toimitusketjussa. Ruokahävikkiä vähennämme muun muassa automatiikalla, joka ennustaa tilauksia datan perusteella, kertoo Tomminen.

Työtä, jolla on tarkoitus

Olen jo menettänyt suuntavaistoni käveltyäni turvakengät jalassa ja huomioliivi ylläni Aada Haapalahden, Joni Niemen ja tuotantojohtaja Petri Ruokosen vanavedessä ympäri loputtoman suurelta tuntuvaa varastohallia.

WC-paperihyllyjen kohdalla alamme puhua vuoden 2020 keväästä. Silloin Suomi suljettiin koronaviruspandemian vuoksi, ja ensimmäinen pelko ihmisillä tuntui olevan WC-paperin loppuminen. Paperia hamstrattiin kodin kaappeihin pakettitolkulla. Tämä näkyi myös keskusvarastolla. WC-paperilavoja tuli varastolle moninkertaisesti normaaliin verrattuna.

Ajojärjestelijänä Joni Niemi oli ohjailemassa, että kaupat saavat varastonsa pikaisesti täytettyä vastaamaan räjähtänyttä kysyntää. Työvuorot venyivät, kun monen muunkin tuotteen, kuten erilaisten säilykkeiden kysyntä moninkertaistui.

− Silloin vähän ihmettelin, että mistä se ihmisten pelko tiettyjen tuotteiden saatavuuden suhteen oikein tuli. Itse täällä varastolla työskentelevänä en oikein osannut pelätä, kun tiesin, että kyllä meillä tavaraa riittää, sanoo Niemi hymyillen.

Ruokahuollon rooli osana huoltovarmuusketjua nousi koronapandemian alkukuukausina erityisen tärkeäksi ja jakelujärjestelmän toimivuus oli avainasemassa. Logistiikassa valtaosa työntekijöistä ei voi työskennellä etänä, ja siksi olikin tuiki tärkeää, että virus saatiin pysymään kaukana keskusvarastoista ja niiden työntekijöistä.

PI1121 Varasto hyllyt

− Pidimme tiukasti huolta siitä, että työntekijämme ovat suojassa. Porrastimme työvuoroja, emmekä ottaneet vastaan lainkaan ulkopuolisia vierailijoita. Huolehdimme myös tiloissamme, väljyydestä, turvaväleistä ja puhtaudesta. Koko keskusvarasto tavallaan kapseloitiin ja eristettiin turvaan ulkomaailmalta, kuvailee tuotantojohtaja Petri Ruokonen.

Pandemia havahdutti myös Aada Haapalahden ja Joni Niemen huomaamaan, kuinka tärkeässä roolissa heidän työnsä on yhteiskunnan pyörimisessä − normiolosuhteissa tottakai, mutta poikkeusoloissa vielä korostuneemmin.

− Silloin tuli sellainen ylpeys omasta ja kaikkien meidän työstä, että olemme tärkeitä, Haapalahti ja Niemi sanovat kuin yhdestä suusta.

Kiinnostuitko työstä K-Logistiikassa? Lue lisää: kesko.fi/tyopaikat