Riku ja Tunna: Liha vai kasvis?

Tunna Milonoff: Laadukkaita kasviksia

"JÄTIN LIHANSYÖNNIN ENSIMMÄISEN kerran parikymmentä vuotta sitten Intiassa. Suomeen palattuani nautin hampurilaisista ja liharuoista täysin palkein. En vielä silloin miettinyt valintaani eettiseltä ja ekologiselta kannalta.

Myöhemmin tutustuin kasvissyöntiin paremmin. Lihansyönti jäi, kun huomasin, että voin paljon paremmin ilman lihaa. Nykyisin olen pääasiassa kasvissyöjä, mutta syön myös kalaa ja kananmunaa.

Kasvissyönti on ehdottomasti merkittävin valinta, jonka yksi ihminen voi tehdä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Miten kasvava populaatio ruokittaisiin ilman kasvissyönnin lisäämistä?

Myös eläinten oikeudet vaikuttavat valintaani. Minulle ruoan valinnassa tärkeää on raaka-aineiden puhtaus ja ravintoarvo. Vältän eineksiä ja suosin mahdollisimman paljon luomua.

Suomessa kulutetaan noin 80 kiloa lihaa vuodessa. Se on järisyttävä määrä, mutta lihansyönti ei vähene sillä, että joku tuputtaa ideologiaansa muille.

Ihmisiä ei pidä syyllistää, eikä ole realismia ajatella, että lihansyönti loppuisi kokonaan. Jo lihansyönnin vähentäminen on iso juttu: aluksi voi aloittaa yhdestä lihattomasta päivästä kuukaudessa tai käyttää lihaa vähemmän kerrallaan.

On kiinnostavaa seurata myös sitä, miten keinoliha ja muut lihankorvikkeet kehittyvät. Jo nyt meillä on Nyhtökauraa, Härkistä ja hyönteisravintoa. Ehkä tulevaisuudessa pihvin voi korvata myös petrimaljassa kasvatettavalla keinolihalla.”

Syön vähän ja laadukasta lihaa

"LIHAN SYÖMINEN ON minulle pitkälti tottumus, ovathan liharuoat oleellinen osa kokkailuani. Pidän lihan mausta, enkä olisi vielä valmis luopumaan siitä kokonaan.

Olen kuitenkin valmis vähentämään lihan käyttöä ympäristöasioiden ja oman terveyteni vuoksi. Tiedän, että lihantuotanto kuluttaa ympäristöä ja tuottaa hiilidioksidipäästöjä.

Se myös uhkaa luonnon biodiversiteettiä eli monimuotoisuutta enemmän kuin kasvisruoan tuotanto. Etenen lihansyönnin vähentämisessä vauvan askelin.

Ensimmäinen kokeiluni oli lihaton lokakuu. Pyrin syömään enemmän riistaa ja hyödyntämään kaikkia ruhonosia. Ostan ainoastaan kotimaista lihaa, koska tiedän missä olosuhteissa lihaa täällä kasvatetaan.

Lihakarjan elinolosuhteet ovat meillä luultavasti paremmat kuin juuri missään muualla. Suomessa ei esimerkiksi typistetä possujen saparoita, eläimiä ei lääkitä turhaan ja ne saavat laadukasta ravintoa.

Minusta Suomeen ei tarvitsisi tuoda lainkaan halpaa, ulkomailla tehotuotettua lihaa. Ainakin koulut, päiväkodit ja työpaikkaruokalat voisivat päättää käyttää ainoastaan kotimaista lihaa.

Minun puolestani liha voisi olla nykyistä hieman kalliimpaa, niin sitä tulisi ostettua vähemmän. Nyt käy helposti käy niin, että käsi etsiskelee leikkelepakettia joka aterian yhteydessä.”