Totuus ostoskorista

9,5 kiloa sokeria

K-Ostokset-palvelun uusin ominaisuus on herkullista tutkittavaa. Viime syksynä lanseerattu Ravintovalinnat-osio näyttää, kuinka paljon ruokaostoksemme sisältävät punaista lihaa, kalaa, kasviksia, suolaa ja sokeria.

Omille lukemille saa vertailupohjaa kansallisista ravitsemussuosituksista.

Jokainen suomalainen tietää, että kasviksia pitäisi syödä puoli kiloa päivässä. Niin minäkin. Ravintovalintojen mukaan nelihenkinen perheemme on ostanut kasviksia K-kaupoista 144 kiloa vuodessa: päivittäisannokseksi jää näillä lukemilla vain 98 grammaa henkilöltä.

Toivottavasti vihreää on kertynyt lautaselle työpaikkojen ja koulujen ruokaloissa.

Punaista lihaa olemme ostaneet 4,8 kiloa vuodessa henkeä kohti. Se on noin pihvin verran syöjää kohden viikossa. Todellinen lukema lienee isompi: olemme ostaneet lihaa myös muualta ja syöneet sitä ravintoloissa.

Petollisimpia ovat piilosokerit- ja suolat, joita on valmisruoissa, kastikkeissa ja jopa maitotuotteissa. Sokeria kuluu perheessämme 9,5 kiloa syöjältä.

Tuotekohtaiset tarkastelut muistuttavat, että karkkilakko ei auta, jos ostaa vuodessa 118 eurolla jäätelöä.

5000 euron kauppalasku

On kausia, jolloin sisuunnun ja järkevöitän ruokahuoltoamme. Googlaan reseptejä, suunnittelen viikon ruokalistan etukäteen ja ostan kaiken kerralla. Sitten arkeen tulee muuttuvia tekijöitä ja ote alkaa lipsua.

Meidän perheemme kiireisimpiä ajanjaksoja ei tarvitse kaivaa kalenterista: ne näkyvät kätevästi K-Ostokset-palvelussa. 5 000 euron vuosiostoksista eniten rahaa on mennyt marraskuussa ja toukokuussa. Silloin olemme hakeneet helpotusta eineksistä ja lähikaupan palvelutiskiltä. Valmisruoat ovat arjen pelastus, mutta kyllä niistä hintaakin kertyy.

Suurin yllätys odottaa juomapuolella: virvoitus- ja energiajuomiin on kulunut 227 euroa vuodessa. Tähän on tultava muutos, vaikka teinit eivät siitä ilahdukaan.

Yksi säästökeino on vähentää hävikkiruoan määrää. K-Ostokset opastaa suoraan reseptisivulle, jossa on vinkkejä tähteiden tuunaamiseen.

46 kiloa ulkomaisia tomaatteja

Ensin ajattelen, että lukemassa on jokin virhe. K-Ostokset-sovelluksen Kotimaisuusaste paljastaa, että olemme käyttäneet vuoden aikana 255 euroa Pirkan ulkomaisiin miniluumutomaatteihin. Se tekee yhteensä 46 kiloa! Sitten muisti palaa. Makeat luumutomaatit löytyvät lähes aina perheemme ostoslistalta.

Tomaattipaketin hinta-laatusuhde on ollut niin hyvä, että olemme kävelleet usein suomalaisten tomaattien ohi. Nolottaa. Kotimaiset tomaatit ovat taatusti yhtä hyviä, elleivät parempia.

K-Ostokset-sovelluksen avulla huomaan, että voisimme nostaa kotimaisuusastetta helposti muutamassa arkisessa valinnassa. Avokadojen sijaan voisin suosia useammin kotimaisia omenoita ja marjoja, italialaisen tuorepastan tilalle ostaa perunoita ja porkkanoita.

Pienillä teoilla on valtava merkitys: Taloustutkimuksessa laskettiin jo vuonna 2018, että jos jokainen Plussa-talous lisäisi kotimaisten tuotteiden ostoa 21 eurolla vuodessa, se lisäisi koko kaupan ruokaketjuun 780 henkilötyövuotta.

Päätän aloittaa tomaateista ja sujauttaa kärryyn useammin paketin, jonka päältä löytyy Suomen lippu. Kotimaisuusasteen kehitystä pystyn seuraamaan viikoittain kännykän K-Ostokset-sovelluksesta.

2011 kiloa hiilidioksidipäästöjä

”Ruokaostostesi vuosittaiset päästöt vastaavat noin 12 600 kilometrin matkaa normaalilla bensa-autolla”, havainnollistaa K-Ostokset-sovelluksen Ilmastotaso.

Pelkästään K-kaupassa tehdyistä ruokaostoksistani on kertynyt vuoden aikana hiilidioksidipäästöjä 2011 kiloa. Todellisuudessa lukema on isompi, sillä puoliso unohtaa usein höylätä kassalla Plussa-korttia ja ostokset jäävät näin rekisteröitymättä. Muiden ruokakauppojen lukemia en edes tiedä. Mutta mistä ilmastokuormamme syntyy?

Kaksi ryhmää erottuu ostosten joukosta selvästi. Maidot, juusto, munat ja rasvat ovat ykköspaikalla ja muodostavat 741 kiloa vuoden hiilidioksidipäästöistä. Lihoista kertyy päästöjä liki 600 kiloa, ja jauheliha on suosituin ostoksemme.

Lihankulutusta olen halunnut vähentää perheessämme jo pitkään. Yhteen kasvisruokapäivään viikossa pääsemme helposti, mutta vielä voisi petrata. Kolme viikottaista kasvisruokapäivää pitämällä voisimme Sitran laskelmien mukaan pienentää hiilijalanjälkeä viidellä prosentilla. Punaisen lihan vaihtaminen broileriin ja kalaan on myös ilmastoteko, joka on varmasti mahdollista toteuttaa.

Maitotuotteiden määrässä olisi pudottamisen varaa, mutta siitä olen ylpeä, että suosimme niissä sentään kotimaisia merkkejä. Parasta on, että usein muutokset tukevat toinen toisiaan: kasvissyöntipäivien lisääminen vaikuttaa positiivisesti myös terveyteen. Se kannustaa.

Mikä ihmeen K-Ostokset?

Plussa-kortin käyttäjät ovat voineet vuodesta 2019 lähtien seurata omaa kulutuskäyttäytymistään maksuttoman K-Ostokset-palvelun kautta.

Jokainen Plussa-korttiasiakas näkee ostoksensa jopa vuoden ajalta joko nettiselaimen tai lataamansa K-Ruoka-mobiilisovelluksen kautta.

K-Ostokset-palvelu kertoo kuluttajan omien ruoka-ostoksen hinnan, hiilijalanjäljen, kotimaisuusasteen ja nyt myös ravintoarvot. Lisäksi palvelun avulla voi halutessaan ohjata ostokäyttäytymistään ilmastoystävällisempään, terveellisempään ja kotimaisuusastetta lisäävään suuntaan.

Sovelluksen reseptivinkeillä käyttäjät saavat apua arjen ruoanlaittoon tai vaikka hävikkiruoan vähentämiseen. Jotta voit käyttää K-Ostokset-palvelua, sinun on luotava K-Ruoka.fi:ssä tai K-Ruoka-sovelluksessa oma K-Tunnus.

Pääset näkemään ostohistoriasi, kunhan ensin tunnistaudut palveluun verkkopankkitunnuksilla ja hyväksyt käyttöehdot. Sen jälkeen K-Ostokset on aina vain klikkauksen päässä joko kännykässäsi tai tietokoneen nettiselaimessa.

» Lue lisää: K-Ruoka.fi/k-ostokset