Nopeassa tahdissa tapahtunut teknologinen murros näkyy jo kaikkialla. Digitalisaatio nostattaa myös uhkakuvia. Syrjäyttävätkö robotit ihmiskontaktit, katoavatko palvelut tai putoaako vanhempi polvi kehityksen kärryiltä kokonaan?

Edistynyt teknologia myös auttaa arjen askareissa, silloinkin, kun emme välttämättä edes huomaa sitä. Se vapauttaa aikaa yhteiselle tekemiselle, tehostaa mekaanisia prosesseja ja voi esimerkiksi vähentää yksinäisyyttä.

Tavallinen arki-ilta Espoossa. Liiketoimintakonsultti Paula Laitio, 29, ja it-ammattilainen Joonas Laitio, 30, kotiutuvat töistä. Matkalla koukataan mukaan 3-vuotias Joel päiväkodista. Kaikkia vähän väsyttää. Syksy ja lisääntyvä pimeys vaativat veronsa. Tänään on tiedossa rento ilta: rakennetaan porukalla Duploilla tai lähdetään ulos.

On kauppapäivä, mutta sitä varten ei tarvitse lähteä omaa kotia kauemmas. Laitiot ovat jo pari vuotta tilanneet isommat ostokset verkosta noin kerran kuussa kotiin kannettuna.

Neljä kiloa vehnäjauhoja, kuusi kiloa riisiä, muutama pakkaus pesuaineita ja pari litraa ruokaöljyä. Joonas klikkailee K-citymarketin verkkokaupasta ostoksia. Työnjako on selkeä: Paula fiilistelee mielessään lähipäivinä laitettavat ruoat ja lähettää Joonakselle ostoslistoja WhatsAppiin.

Joonas käy läpi keittiönkaappien perusvarastot ja naputtaa sitten tarvittavat hankinnat koneelle. Kun tilaus tuodaan kotiovelle, se maksetaan kortilla ja homma on kassien purkamisen jälkeen valmis taas kuukaudeksi.

– Pikkulapsiarki on aika hektistä. Kaupassa kiertämisen ja jonossa seisomisen sijasta vietän paljon mieluummin aikaa perheen kanssa kotona, Paula sanoo.

Laitioiden mielestä parasta ostosten tilaamisessa on se, että painavia paketteja ei tarvitse raahata marketista ylämäkeen. Laitioiden työmatkan varrelle ei osu ruokakauppaa.

Koska perheellä ei ole autoa, matkaa kertyisi kantamuksineen noin 1,5 kilometriä. Kerralla ei jalan mitenkään voisi tuoda kaikkea pitemmäksi ajaksi tarvittavaa.

– Tilaamme esimerkiksi iskukuumennettua maitoa ja kauramaitoa helposti 15 litraa kerralla. Se olisi sellaisenaan jo aikamoinen lasti kantaa, Joonas nauraa.

– Ja varsinkin silloin, kun Jolle käytti vaippoja, ostokset olivat aina massiivisia. Silloin kiittelin monesti tätä mahdollisuutta. Uhmaikäisen kanssa on myös kätevää, ettei toisen vanhemman tarvitse turhanpäiten lähteä kauppaan toisen jäädessä yksin vastaamaan viihdytyksestä, Paula täydentää.

Kaikkia tuoretarvikkeita ei voi hankkia varastoon vain kerran kuussa, eivätkä Laitiot halua maksaa noin kympin kertamaksua kuljetuksesta päivittäisten ostosten päälle. He tilaavatkin kerralla lähinnä hyvin säilyviä tuotteita, kuten hiutaleita, säilykkeitä, jauhoja ja vessapaperia. Tuoreille ostoksille perhe poikkeaa lähikauppaan. Kun kotona on perusvarasto aina kunnossa, yksittäisistä ostoksista ei kerry koskaan kovin isoja lasteja.

Ostoksia tehdessään Joonas oikaisee mieluusti kaikesta ylimääräisestä, kun taas Paula haluaa välillä kierrellä katsomassa, mitä kaupoissa on tarjolla.

– Vaatteet haluan käydä paikan päällä sovittamassa. Niitä tulee harvoin hankittua netistä.

Laitiot ovat ostaneet verkkokaupoista myös esimerkiksi huonekaluja, sisustustavaraa, sekä kodintekniikkaa.

Paula tarkistaa aina K-citymarketin verkkotilauksen huolellisesti sen saapuessa.

– Hyviä tuotteita sieltä tulee, ja riittävillä päiväyksillä. Ne olivat etukäteen meidän isoimmat epäilyksemme, mutta ovat osoittautuneet turhiksi huoliksi, Joonas kertoo.

Erityistä kiitosta palvelu saa Paulalta tuotteiden fiksusta pakkaamisesta.

– Olen pakkausniuho ja tykkään siitä, että pakasteet ovat yhdessä kassissa ja kuiva-aineet omassaan.

Toimituskulut eivät isoissa ostosmäärissä tunnu korkeilta ja verkkokaupassa on samat tarjoukset kuin myymälässä. K-citymarketin toimituskulut pääkaupunkiseudun tilauksissa ovat K-Plussa-kortilla 9,90 euroa ja 12,90 euroa ilman Plussa-korttia.

– Keräämme tarpeita vähän pidemmän aikaa ja ostamme paljon kerralla, Joonas toteaa.

Mahdollisuus ostaa ruokaa kotiin verkosta on myös yksi iso syy siihen, että Laitiot pärjäävät lapsiperheenäkin mainiosti ilman autoa.

– Näillä toimituskuluilla palvelu maksaa auton hankintaan ja ylläpitoon verrattuna itsensä takaisin todella nopeasti, Joonas tuumii.

Molemmat vanhemmat työskentelevät digisovellusten parissa. Osittain siksi erilaiset digiratkaisut arjessakin tuntuvat luontevilta. Joonaksen mielestä eniten arkea helpottavat ruokaostoksiin ja laskujen maksuun liittyvät sovellukset. Myös lastenohjelmien täsmäkäytön mahdollistava suoratoistopalvelu on kätevä.

Hän on kiinnostunut myös ekologisista ratkaisuista ja etätyömahdollisuuksista.

– Pidän myös Pokémon GO -tyyppisistä peleistä, joissa ihmiset jahtaavat materian sijasta virtuaalihahmoja.

Paula sanoo olevansa utelias uusien asioiden suhteen, mutta laiska ottamaan niitä käyttöön.

– Innostun helposti uudesta ja haluaisin kokeilla esimerkiksi 3D-tulostinta, Lego-robottia ja kotiautomaatio-järjestelmiä, mutta käytännössä olen niin pihi ja nopeasti kyllästyvä, etten oikeasti hanki niitä. Vaikka olen opiskellut robotiikkaa ja pyöritän digitaalista dataa töissä joka päivä, minulla on ollut älypuhelinkin vasta kolmisen vuotta.

Joonas ei ajattele digitalisaatiota omana ilmiönään, vaan luonnollisena jatkumona kehitykselle.

– Teknologia on kehittynyt vauhdilla jo ainakin sata vuotta. Ei kai ennenkään puhuttu erikseen televisaatiosta tai puhelinaatiosta.

Maailman teknologiakehdossa Piilaaksossa Yhdysvalloissa on virinnyt digivillityksen vastainen ajattelutapa. Senja Larsen kirjoitti Kauppalehden verkkosivuilla, kuinka esimerkiksi Jaikun perustaja, pääomasijoittaja Jyri Engeström on todennut, että lapset tarvitsevat satuja ja retkeilyjä, eivät pelejä ja koodaamista. Samoilla linjoilla oli Applen perustaja Steve Jobs. Piilaakson kouluissa opetellaan ajattelemaan, esiintymään, kantamaan vastuuta ja toimimaan ryhmässä. Opetuksessa asiat ovat keskeisiä, eivät kanavat tai laitteet. Lapsille ja nuorille tämä on todennäköisesti itsestäänselvää. Heille digitaalisuus on luonnollista, ei erityinen haltuunottoa ja opettelua vaativa tehtävä.

Ikäihmisillä tilanne on toinen, mutta nykyään heitäkään ei voi tietotekniikan käyttäjinä lokeroida. Osaaminen vaihtelee yli 60-vuotiaiden parissa. Hiljattain eläköityneet ovat tottuneet käyttämään verkkopalveluita työelämässä, ja toisaalta eläkkeellä pitkään olleille esimerkiksi sähköpostin toimintaperiaate voi olla ihan vierasta.

– Useimpia yhdistää innostus, halu oppia uutta ja kokeilla uteliaasti uusia välineitä ja alustoja, kertoo EHYT ry:n projektisuunnittelija Ida-Maria Pankka, joka on kehittänyt Netikäs-mediasivistysmateriaalia ikäihmisille.

Netikäs on yksi LähiVerkko-projektin opetusmateriaaleista ikäihmisille. LähiVerkko on Suomen suurimman eläkeläisjärjestön Eläkeliiton ja Ehkäisevä Päihdetyö EHYT ry:n projekti, joka kehittää vapaaehtoistoimintaan tapoja osallistua ja olla vuorovaikutuksessa tietotekniikan avulla. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman projektin materiaalit ovat kaikenikäisten käytettävissä.

Netikäs-mediasivistysmateriaali koostuu kuudesta opaslehdestä, jotka ovat saatavissa myös e-versioina. Sisällöissä käsitellään esimerkiksi tietoturvaa, netikettiä, verkkoidentiteettiä, tekijänoikeuskysymyksiä ja digitaalista pelaamista. LähiVerkko on aloittanut Netikkäästä myös verkkokurssin ikäihmisille. Palaute on ollut kiittävää. Uuden teknologian käytön opetteluun monia motivoi halu pysyä mukana yhteiskunnan muutoksessa. Omaan elämään halutaan samoja asioita kuin läheistenkin elämässä.

– Sosiaalisesta mediasta on puhuttu jo pitkään, ja monia ikäihmisiä kiinnostaa, löytyisikö sieltä jotain hänenkin tarpeisiinsa. Ympäristö saattaa olla vieras, mutta kun olemme opettaneet vaikka hakemaan hashtagilla omia kiinnostuksen kohteita, ovat silmät auenneet uudella tavalla. Eräänkin rouvan kanssa etsittiin Instagramissa kuvia erilaisista saunoista. Yksi herrashenkilö taas etsi innokkaasti YouTubesta kalastustekniikkavideoita, Ida-Maria Pankka kertoo.

Hän on kuullut monien käyttävän älypuhelimen askelmittarisovellusta tai pitävän sähköistä ruokapäiväkirjaa.

– Meillä tarkastellaan varsinkin vanhentuvan väestön kohdalla usein teknologiataitoja lähinnä terveyskeskuksen ajanvarausten ja vaikkapa pankkipalveluiden vaatimuksesta käsin, mutta teknologian käyttöön motivoituminen voi olla paljon mielekkäämpää lähestymällä asiaa ikäihmisten omien kiinnostuksen kohteiden näkökulmasta.

Nopeat verkkoyhteydet ja edulliset päätelaitteet ovat lisänneet sosiaalisuutta. Moni yksinäisyyden kanssa paininut ikäihminen on löytänyt uusia ihmissuhdeverkostoja.

– On hienoa nähdä, että kun saadaan Skype-yhteys tai opitaan Facebookin chat-toiminto, löytyy uusia mahdollisuuksia pitää yhteyttä läheisiin ja luoda uusiakin suhteita. Moni vapaaehtoistyössä toimiva on löytänyt vertaista keskusteluseuraa samojen aiheiden äärellä toimivista.

Yksi Netikkään teemoista on digitaalinen pelaaminen.

– Tablettipelien pelaaminen opettaa luontevasti käyttämään laitetta, mutta siitä on myös muuta hyötyä. Motoriikkaa tukevat ja muistia harjoittavat pelit pitävät mielen virkeänä ja pelaamiseen liittyy sosiaalinen ulottuvuus. Ihmiset kertoivat verkkokurssillamme muun muassa, miten hyvältä tuntuu saada jossakin pelissä ”elämä” toiselta pelaajalta. Ikäihmiset kokivat sen muistamiseksi ja huomioimiseksi.

– Pelaaminen voi avata luontevia yhteyksiä eri sukupolvien välille. Eräs rouva kertoi kiertävänsä pelaamassa Pokémon GO:ta, koska tapaa sen myötä nuoria, jotka olivat kiinnostuneita hänen keräämistään pokémoneista.

Netikäs-materiaali löytyy osoitteesta Netikäs.fi. Katso sivuilta, koska seuraava verkkokurssi alkaa.

LähiVerkko otti projektiinsa mukaan 15 sisältötutoria, joiden tehtävänä oli tulkata ikäihmisten tarpeita kehittäjille. He olivat myös tekemässä Netikäs-materiaalia. Yksi sisältötutoreista oli vantaalainen Anna-Maija Muromaa, 69.

– Ennen LähiVerkko-projektia osasin käyttää sähköpostia ja Facebookia ja varailin esimerkiksi lippuja koneelta. Netikkään myötä sain paljon uutta tietoa ja kuulin esimerkiksi nettipeleistä ensimmäistä kertaa. Tykkään pelata Farmvilleä ja Candy Crush Sagaa.

Yhteisessä toiminnassa tulivat tutuiksi uudet sanat, kuten trolli, hashtag tai verkkoalusta. Anna-Maija Muromaa tietää monen ikätoverinsa arastelevan esimerkiksi tietojen katoamista tai rahan menettämistä verkossa.

– Kun huolehtii turvallisuudesta ja virustorjunta on kunnossa, verkossa voi toimia aivan hyvin. Eikä nettiä kannata pelätä. Siellä aukeaa ihan uusia ulottuvuksia elämään!

Facebookissa Muromaata kiinnostaa keskustelu omien kavereiden kanssa. Huilun soittajana hän on mukana esimerkiksi puhaltajien ryhmässä. Myös kuvia on kiva ladata toisten katseltaviksi. Anna-Maija Muromaa on aloittanut myös blogin pitämisen, toistaiseksi vasta omaksi ilokseen ja piilossa, mutta osaamisen kehittäminen kiinnostaa.

– Aika vain ei tahdo riittää, kun on matkan varrella kaikenlaista tarttunut takkiin, kiireinen eläkeläinen nauraa.

Anna-Maija Muromaalla on älypuhelin, kannettava tietokone ja tablettilaite.

– Tablettia tulee käytettyä eniten. Sillä on mukava katsella väliin jääneet televisio-ohjelmat. On kiva, ettei tarvitse olla aina television äärellä juuri ohjelmien lähetysaikaan, vaan voi rauhassa katsella ne silloin, kun itselle sopii.

Toistaiseksi verkossa tai sosiaalisessa mediassa ei ole tullut vastaan mitään negatiivista.

– Kun itse käyttäytyy asiallisesti, niin muutkin kohtelevat asiallisesti.

LähiVerkon sisältötutorina toimiminen on ollut Anna-Maija Muromaalle mieluisa pesti.

– On ihanaa katsoa nuoria naisia, kun he ovat niin käteviä, päteviä ja osaavia laitteiden kanssa! Tällainen vanha katsoo ihan suu auki, mitä kaikkea ruutuun ilmestyy siinä samalla, kun he jutustelevat. Haluan rohkaista kaikkia iäkkäämpiäkin ihmisiä kokeilemaan tietokoneen kanssa touhuamista. Ei siinä mitään ainakaan menetä!

Henkilökohtaisempaa, sujuvampaa ja elämyksellisempää. Muun muassa näitä päämääriä kohti uurastetaan K Digitalissa, kun mietitään kuluttajien tulevaisuuden toiveita. Myynnissä, jakelussa ja markkinoinnissa kehitetään kiihkeään tahtiin nopeuttavia ja tehostavia sovelluksia.

Asiakkaat kaipaavat yhä yksilöllisempää palvelua ja juuri heille räätälöityjä tuotteita. Elintarvikepuolella se voi tarkoittaa vaikka asiakkaan suosikkielintarvikkeisiin kohdennettuja henkilökohtaisia tarjouksia ja etuja. Remontoinnin saralla kokeillaan virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä keittiön ulkonäön hahmottamisessa sekä remonttisovellusta projektin etenemisen seuraamiseen.

Verkkokauppapalvelujen kehittäminen on kuumimmillaan, ja kilpailu alalla kovaa. Ostosten siirtyminen yhä enemmän verkkoon tietää muutospaineita myös kivijalkamyymälöille.

Kaikki kuluttajat eivät edelleenkään halua ostaa verkosta, mutta myös heille on tarjolla digisovelluksia arjen helpottamiseksi.

Kaupoissa on esimerkiksi itsepalvelukassoja ja muita digipalveluita, jotka helpottavat ostotapahtumaa. Kivijalkamyymälöissä kasvavana trendinä näkyy elämyksellisyys. Kun verkosta on helppo ostaa, täytyy asiakkaalle tarjota jotakin ekstraa siitä, että hän lähtee ostoksille liikkeeseen asti.

Asiakkaalle ei riitä se, että myymälässä on vastassa vain hyllyjä ja tuotteita. Esimerkiksi rautakauppa ei ole enää vain paikka, josta asiakas hakee lattialaudat, vaan kokonaisen lattian ja samalla ehkä koko keittiön. Nuorempi polvi kaipaa enemmän avaimet käteen -ratkaisuja.

Samoin ruokakaupan tulee laajentua paikaksi, joka vastaa kuluttajan kaikkiin ravitsemuksellisiin tarpeisiin.

Myös kulutustrendit ovat muutoksessa. Omistaminen ei ole enää yhtä suuressa arvossa kuin ennen. Asiakas ei enää välttämättä halua poraa, vaan reiän seinäänsä. Niinpä esimerkiksi K-Raudassa on kehitetty työkalujen vuokrauspalvelua eli Liiteri-kokeilua.

Digiaikaan siirtymisen epäillään aiheuttavan myös sen, että asiakaspalvelu vähenee. Jos koneet valtaavat kaupat, syntyykö enää luontevia kohtaamisia asiakkaan ja henkilökunnan välillä? Tätä pohdintaa käsitteli myös Helsingin Sanomat itsepalvelukassoja vertailevassa artikkelissaan.

Digitalisaatio vapauttaa kaupan työntekijöitä mekaanisista töistä, jolloin aikaa jää enemmän asiakkaan palveluun.

Jatkossa palvelu näkyy ehkä eri kohdassa ostotapahtumaa kuin ennen. Jos asiakas tilaa esimerkiksi ruoan K-Citymarketin verkkokaupasta, voi ainoa kontakti yrityksen kanssa olla kassin kotiin kuljettava lähetti. Silloin on panostettava siihen, että tuo kohtaaminen ylittää asiakkaan odotukset. Digitalisaatio haastaa suunnittelemaan palvelut viimeistellysti aina verkosta asiakkaalle asti.

Lisää arkea helpottavia verkkokauppoja ja-palveluita