Miten saadaan lapset ja nuoret liikkumaan?

Puhelimet pois ja mars ulos pelaamaan palloa tai hyppimään narua. Moni vanhempi toivoo, että lapsen tai nuoren saisi irti ruudusta ja ulos liikkeelle noin vain sanomalla. Mutta useimmiten siihen tarvitaan muutakin kuin kehotus.

– Paras tapa motivoida lapset liikkumaan on oma esimerkki. Jos vanhemmat liikkuvat arjessa, se todennäköisesti tuntuu myös lapsista luontevalta ja innostavalta, sanoo lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala Jyväskylän yliopistosta. Haapala on tutkinut lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden ja ravitsemuksen vaikutuksia muun muassa keskittymiseen ja oppimiseen sekä mielenterveyteen. Hänen mukaansa liikunnan positiiviset vaikutukset aivojen kehittymiselle ovat merkittäviä.

– Varhain kehittyneet motoriset taidot parantavat valmiuksia koulunkäyntiin. Murrosikäisellä liikunnallisuus voi ehkäistä mielenterveysongelmia ja lisätä kykyä selviytyä eteen tulevista haasteista, Haapala kertoo.

Liikunta tukee itsetuntoa

Keinoja motivoida lapsia liikkumaan olisikin hyvä löytää, sillä lähes neljällä kymmenestä peruskoulun 5. ja 8. -luokkalaisesta fyysinen toimintakyky on tasolla, joka saattaa haitata arjen hyvinvointia ja terveyttä. Tulokset käyvät ilmi vuoden 2023 Move-mittauksista, joilla mitataan vuosittain lasten ja nuorten fyysistä kuntoa. Mittaukset ovat osa liikunnan perusopetusta.

Eero Haapalan mukaan liikunta olisi hyvä ajatella osana kaikkea elämää, ei vain harrastuksina. Eri tavoin liikkuminen pitkin päivää vahvistaa kykyä oppia ja keskittyä.

– Koulumatkojen käveleminen, kavereiden kanssa ulkona oleminen ja lumiukon tekeminen ovat liikkumista siinä missä futistreenitkin. Ja lyhyenkin koulumatkan käveleminen tukee lapsen itsenäisyyttä, mikä voi vahvistaa itsetuntoa, Haapala sanoo.

Haapalan mukaan lähes mikä tahansa liikunta, joka tuottaa lapselle tai nuorelle nautintoa ja tuo onnistumisen kokemuksia, tukee myös mielenterveyttä. Tämä taas monesti heijastuu positiivisesti koulussa pärjäämiseen ja kaveri- ja perhesuhteisiin.

– Lapsen tai teinin voi pyytää mukaan myös johonkin omaan harrastukseen tai arkiseen touhuamiseen: kävelylle, kuntosalille, pyöräilemään tai nurmikkoa leikkaamaan. Se on samalla tärkeää yhdessäoloa.

Tärkeintä on ilo ja innostus

Vanhempien ja koulun lisäksi kunnat sekä muut paikalliset toimijat voivat tukea lasten liikkumista. Valtion liikuntaneuvoston mukaan monissa kunnissa on matalan kynnyksen maksuttomia liikuntapalveluita lapsille.

– Mahdollisuus käyttää urheilukenttiä ja liikuntasaleja myös vapaasti ilman varauksia tai seuraan kuulumista voi lisätä intoa spontaaniin liikkumiseen, Haapala sanoo.

Arjessa ja harrastuksissa liikkuessa motoriset taidot kehittyvät monipuolisesti, mikä vahvistaa myös lapsen kehonkuvaa.

– Samaa harrastusta ei tarvitse jatkaa vuosia, vaan lajin vaihtaminen vaikka joka lukuvuosi on myös hyvä vaihtoehto. Tärkeintä on oma ilo ja innostus, ei liikunnan suorittaminen, Haapala sanoo.

---

”Jos en pääse liikkumaan, tunnen oloni väsyneemmäksi”

Sofia Nietula, 12, Lahti

”OLIN EKALLA luokalla, kun näin mainoksen tyttöjen kesäfutiskoulusta. Pääsin mukaan, ja siitä lähtien olen pelannut jalkapalloa. Käyn treeneissä neljänä iltana viikossa, ja viikonloppuisin on usein pelejä ja turnauksia. Välillä kuljen niihin itse, mutta useimmiten äiti tai iskä kuljettavat.

Ennen jalkapalloilua harrastin cheerleadingia, korista ja voimistelua. Jossain vaiheessa kävin jalkapallon lisäksi myös tanssitunneilla.

EN MUISTA hetkeä, jolloin treeneihin lähtö olisi tuntunut vaikealta. Jos en pääse liikkumaan, tunnen oloni väsyneemmäksi. Kerran jouduin olemaan kuusi viikkoa treenitauolla jalkavaivan vuoksi, mutta silloinkin menin peleihin kentän laidalle huoltohommiin.

Isot turnaukset ovat kivoja, kun pääsee kavereiden kanssa moneksi päiväksi reissuun. Tietysti myös pelien voittaminen on hienoa.

MEIDÄN JOUKKUEESSA on tosi hyvä tunnelma ja valmentajat ovat kannustavia. Treeneissä jokainen saa oppia uusia asioita. Välillä keskitytään tekniikoihin ja joskus on pelkät juoksutreenit. Olen hyvä kaksinkamppailuissa ja vedoissa, mutta kestävyyttä ja oikean jalan potkuja haluaisin kehittää. Haaveilen, että pääsisin joskus pelaamaan FC Lahteen ja maajoukkueeseen.”

”Skeitatessa saan itse päättää, mitä teen ja milloin”

Luca Salmensuo, 17, Tampere

”ALOIN SKEITATA vasta noin puoli vuotta ennen kuin hain Sammon keskuslukioon skeittilinjalle. Sinne hakiessa ei tarvinnut olla lajia pitkään harrastanut, vaan tärkeintä olivat motivaatio ja innostus. Ennen skeittauksen aloittamista harrastin pitkään skuuttausta, ja koko peruskoulun ajan pelasin salibandya. Kävin skuuttamassa samoissa paikoissa kuin skeittarit, ja innostuin.

SKEITTAAMISESSA TYKKÄÄN siitä, ettei kukaan sano, mitä pitää tehdä. Salibandyssa valmentajat aina kertoivat, miten pitää pelata, ja treeniajat olivat määrättyjä. Skeittaus sopii luonteelleni paremmin, sillä saan itse päättää, milloin ja miten skeittaan. Tykkään myös siitä, että skeittaamisessa saa käyttää luovuutta.

Meillä on lukiossa skeittitunnit kaksi kertaa viikossa. Tunneilla on ohjattu alkulämmittely, mutta halutessaan saa myös mennä suoraan treenaamaan itsenäisesti. Skeittauksesta saa opintopisteitä.

KUN LÄHDEN skeittaamaan, en koskaan ajattele, että nyt menen kuntoilemaan, vaan tärkeintä on kavereiden kanssa oleminen. Rampilta tai hallista löytyy aina tuttuja. Myös erilaisia skeittitapahtumia järjestetään paljon.

Tietysti omien taitojen kehittyminen on tärkeää, ja siinä auttaa, jos on myös jonkin verran pohjakuntoa. Mutta sitä tulee skeitatessa koko ajan huomaamatta lisää.”

”Pyöräilyssä kivointa on se, kun oppii uusia temppuja”

Kaarlo Tuominen, 8, Helsinki

”HARRASTAN MAASTOPYÖRÄILYÄ, jalkapalloa, lumilautailua ja sirkusta. Äidin, isän ja veljien kanssa käyn uimahallissa ja luistelemassa.

Olen oppinut maastopyöräilyä ja lumilautailua isältä. Futista on kerran viikossa, ja välillä menemme isoveljeni Ahton ja kavereiden kanssa illalla koulun pihalle pelaamaan.

TÄNÄ KESÄNÄ isä aikoo opettaa, miten mennään maastopyörän kanssa lasketteluhissillä ylös. Sitten ajetaan pyörällä rinnettä pitkin alas. Isä on rakentanut meidän pihalle myös sellaisen liikuteltavan hyppyrin, jossa on ollut kiva opetella pyörähyppyjä yhdessä Ahton kanssa. Tykkään myös mennä pyörällä kumpareita, ja lukkojarruttaminen on kivaa.

Viime kesänä olin Mielakassa Bike Park -kurssilla, jossa opettaja opetti kivoja pyörätemppuja, kuten kääntöjä ja pumppauksia. Oli kivaa, kun oli hyvä vuokrapyörä, jossa oli paljon joustoa. Kaikkien uusien jännittävien temppujen opettelu on pyöräilyssä kivointa.

LIIKKUMISESSA ON parasta se, kun tulee sellainen olo, että onnistuu. Liikunnasta tulee väsynyt mutta iloinen olo."

Liikunnan iloa jokaiselle

K-ryhmä, Suomen Palloliitto, Koripalloliitto ja Tennisliitto sekä rap-duo JVG ovat yhteistyössä käynnistäneet Liike on lääke -hankkeen kannustamaan lapsia ja nuoria liikkeelle. Tänä vuonna K-ryhmä kumppaneineen järjestää lapsille ja nuorille yli sata maksutonta liikuntatapahtumaa ympäri Suomen. Paikalliset kauppiaat ja urheiluseurat ovat mukana järjestämässä Liike on lääke -tapahtumia sekä muun muassa Pirkka Street Basket -tapahtumia.

Lue lisää tapahtumista >