Näin meillä kiertää biojäte
Biojätteen keräämisessäkin on omat niksinsä. Viisi suomalaista kertoo, miten heillä kierrätetään biojäte.
Ilmaiset biojätepussit
ELIN PAJUNEN, 29, MUSTASAARI
”KOTOA MUUTETTUANI tein aktiivisen valinnan, että alan kierrättää myös biojätteitä. Lapsuuden kodissa Teerijärvellä biojäte kierrätettiin kompostissa, ja myös maalla asuneet isovanhempani kierrättivät ruoan tähteet.
Nyt asumme poikaystäväni kanssa rivitalossa, jossa on asukkaiden yhteinen bioroskis pihalla. Meillä tulee yllättävänkin paljon biojätettä: kahvinporoja suodatinpusseissa ja vihannesten ja hedelmien kuoria. Yritän vähentää ruokahävikkiä, ja harmittaa, jos ruokaa joutuu heittämään pois.
Edellisessä kodissamme vaasalaisessa kerrostalossa asukkaille tarjottiin ilmaiset biojätepussit. Se varmasti madalsi monien kynnystä kierrättää."
Kahden kodin kompostori
MARKO MÄKELÄ, 40, PERHO
”KUN RUOAN tähteiden haju sekajätteen joukossa alkoi ärsyttää tarpeeksi, päätin hankkia kompostorin. Nyt nelihenkinen perheemme on käyttänyt kompostoria jo neljä–viisi vuotta.
Vien biojätteen pari kertaa viikossa omakotitalomme roskakatoksessa majailevaan kompostoriin. Myös äitini, joka asuu samalla kylällä, tuo biojätteensä siihen. Se onkin hyvä asia: kompostori tykkää, kun saa tavaraa.
Kompostorin ylläpito on mielenkiintoista hommaa: kunhan vain muistan lisätä biojätteeseen vähän kuiviketta joukkoon, sekoittaa sitä ja tyhjentää kompostoria tarpeen tullen. Silloin ei kylmemmätkään kelit jäädytä sitä käyttökelvottomaksi."
Bokashiastia kulkee mukana
LINDA WIRTANEN, 44, LAPINJÄRVI
”LÖYSIN BOKASHIN netistä melkein kymmenen vuotta sitten ja jo silloin totesin, että nyt saan paljon enemmän irti biojätteistäni. Bokashissa biojätteet hapatetaan, ja nyt meille valmistuu käyttökelpoista multaa jopa parissa viikossa sekä sivutuotteena vahvaa lannoitetta kasveilleni.
Olen kiinnostunut kestävästä kehityksestä ja etsin jatkuvasti ratkaisuja, joilla voin auttaa luontoa mahdollisimman paljon. Tuntuu pahalta, kun joku tiputtaa banaaninkuoret sekajätteen joukkoon.
Reissatessa Helsinkiin pakkaan mukaan pienen purkin ja bokashirouheen. Päivän aikana kerään purkkiin välipalahedelmien kuoret ja muut, ripottelen rouhetta päälle ja kuljetan biojätteet mukanani kodin bokashiastiaan."
Biojäte mullaksi kallion koloihin
TIINA EILO, 63, ESPOO & NAANTALI
”MINULLA ON lehtikompostori, lämpökompostori ja huussijätteen kompostori mökillä Naantalin Merimaskussa. En kasvata syötävää, mutta tarvitsen multaa kalliorinteessä sijaitsevan perhemökin pihalle. Jo vanhempani alkoivat täyttää kallion koloja vanhoilla kaisloilla ja muulla eloperäisellä aineksella. Nyt noissa täytetyissä koloissa kasvavat vadelmapensaat, toisaalla pioniryhmät ja iirikset.
Ajattelen, että kaikella tavaralla ja asialla on toinen kerta. Usko pienten tekojen tärkeyteen on tärkeää. Yritän elää myös mökillä niin etten heitä pois mitään, minkä voi syödä. Kompostoria ruokin välillä kasvien osilla."
Kahvinpurujen optimointi
MARKO TANNINEN, 52, HELSINKI
”SUPERPIENESSÄ KEITTIÖSSÄNI myös biojätteen kierrättämiseen on vain pieni astia. Sen lisäksi minulla on espressokoneen vieressä knockbox kahvinpuruja varten. Yli neljäsosa biojätteestäni tulee varmasti kahvista, ja suurin osa jätteistäni on biojätettä. Teen paljon ruokaa kotona, ja vaikka voisin optimoida vihannesten käytön niin, että vain kuoret menevät roskiin, biojätettä kuitenkin syntyy.
Asun kerrostalossa Töölöntorin läheisyydessä. Taloyhtiön pihalla on roskien lajittelukatos, jossa voi kierrättää kaiken mahdollisen. Itse asiassa en enää muista, milloin olisin asunut talossa, jossa ei voi kierrättää biojätettä."
TIESITKÖ?
Jätelakimuutoksen myötä toukokuussa 2024 biojäte on kompostoitava tai sille on järjestettävä erilliskeräys yli 10 000 asukkaan taajamissa. Biojätteen keräyksessä on paljon alueellisia eroja, ja joillakin alueilla biojätettä on kerätty kaikilta kiinteistöiltä jo vuosia.