UUTISET TYYNENMEREN koralliriuttojen sairastumisesta muovin takia kuulostavat vakavilta. Sitten työkaveri lähettää kuvan lomamatkaltaan Balilta. Kuvassa lakatut lomavarpaat lilluvat meressä, jossa on muoviroskaa enemmän kuin kaloja. Muovi tulee lähelle ja tunkeutuu iltapäiväkahvihetken puheenaiheeksi asti: pitääkö muovista luopua kokonaan?

– Muovit ovat mahdollistaneet nykyisen elintasomme. Sitä saadaan öljynjalostuksen sivutuotteena ja koko maailman muovin tarve katetaan vain neljällä prosentilla koko öljyntuotannon kapasiteetista, kertoo hankejohtaja Johanna Kohvakka From Waste to Taste -yhdistyksestä.

Muovi itsessään on kevyt, kestävä, edullinen ja helposti muokattava materiaali. Ilman muovia ruokaa olisi vaikea tuoda kaupasta kotiin ja säilyttää jääkaapissa. Muoviset pakkaukset ehkäisevätkin suoraan ruokahävikkiä.

Muovi on ongelma vasta, kun se joutuu luontoon. Se hajoaa yhä pienemmiksi kappaleiksi, mikromuoviksi, mutta ei käytännössä katoa koskaan.

– Muovi pahentaa sitä myrkky-cocktailia, jonka ihminen on omaa elinympäristöään tuhoamalla aiheuttanut. Mutta muovi on valitettavasti vain yksi tekijä ympäristöongelmien listallamme ilmastonmuutoksen, luonnonvarojen liikakäytön ja saastumisen lisäksi, ohjelmapäällikkö Jussi Nikula Maailman Luonnon Säätiöstä WWF:stä kertoo.

Kaikki nämä ongelmat tulisi pyrkiä ratkaisemaan ja ainakin minimoimaan haitat mahdollisimman pian.

hyva paha muovi 2

JOHANNA KOHVAKKA muistuttaa, että tuoreimpien tutkimusten mukaan suurin osa mereen joutuvasta muoviroskasta kulkeutuu sinne kymmenestä joesta Afrikassa ja Aasiassa. Yksi merkittävimpiä tekoja merten roskaamisen ehkäisemiseksi olisikin kehittää kehittyvien maiden jätehuoltoa ja materiaalikiertoa. Me länsimaiset kuluttajat tuotamme mikromuovia eniten tekstiileissä ja liikenteessä.

– Mikäli muovin pääsy luontoon pystyttäisiin estämään ja sen kiertoa parannettaisiin, se olisi varsin kelpo materiaali. Tällä hetkellä vain kuusi prosenttia muovin käytöstä on kierrätysmuovia, Kohvakka kertoo.

Muovin käyttöä pohdittaessa on mietittävä oman elämäntavan kokonaisympäristövaikutuksia. Esimerkiksi lentäminen on kuluttajan valinnoista yksi kaikista haitallisimmista ympäristölle.

– Muoviin pakattu kasvis on parempi kuin paperiin kääritty liha. Muovipakkauksen sisältö on yhtä tärkeä kuin itse muovi, Jussi Nikula muistuttaa.

1. Materiaalikulutus

Vähennä materiaalien kulutusta ja kertakäyttötuotteita ja hanki vain tarpeeseen. Ota kestokassi mukaan ostoksille ja kestopullo mukaanotettaville juomille. Näitä tuotteita on kuitenkin käytettävä pitkään, jotta niiden ilmastokuormitus kompensoituisi. Esimerkiksi puuvillaista kangaskassia tulee käyttää satoja kertoja, jotta sen hiili- ja vesijalanjälki vastaisivat muovi- tai paperikassia.

Biopohjainen tai biohajoava muovi on muovia eri muodossa. Nämäkään muovit eivät tarjoa ongelmattomia ratkaisuja. Vain kulutustottumuksiamme muuttamalla vaikutamme todella ympäristöömme.

2. Mikromuovit

Autojen renkaat, tienpinnoitteet, laivojen maalit ja tekstiileistä irtoavat pienhiukkaset muodostavat noin kolmanneksen merten mikromuoviongelmasta. Esimerkiksi raideliikenteen lisääminen mahdollisuuksien mukaan sekä laivojen jätehuollon kehittäminen ja valvominen vähentävät mikromuovisaastetta. Tarvitaan myös uudenlaisia laatuvaatimuksia autonrenkaille ja maaleille sekä suodattimia pesukoneisiin.

Kosmetiikan mikromuovit on poistettu esimerkiksi Pirkka-kosmetiikkatuotteista, mutta kosmetiikan osuus vesistöjen mikromuoveista on vain noin kaksi prosenttia.

3. Roskaaminen

Älä heitä muoviroskaa luontoon. Mikromuoviksi hajonnut muovi ja vesi voivat olla haitallinen yhdistelmä, koska veteen joutuessaan mikromuovi vetää puoleensa ympäristömyrkkyjä. Muovihituset myös etenevät ravintoketjussamme.

Lisäksi satoja tuhansia eläimiä ja lintuja kuolee vuosittain joko takerruttuaan muoviroskaan tai vatsalaukun tukkeuduttua muovista.

4. Kierrätys

Kierrätä myös muovia. Suurin osa muovista päätyy yhä poltettavaksi Suomessa.

K-ruokakauppojen yhteydessä on 399 kuluttajapakkausten (kuitu, lasi ja metalli) keräykseen tarkoitettua Rinki-ekopistettä. Muovia kerätään 173 ekopisteessä. Tammikuusta 2017 alkaen asiakkaiden palauttamaa muovia on hyödynnetty Pirkka Essi-kiertokasseissa.

5. Ruoantuotanto

Suosi lähellä tuotettua, mielellään kasvispitoista ruokaa. Yhden leipäpalan ilmastovaikutus on suurempi kuin muovipussin, johon leipä on pakattu.

Pakkauksen osuus koko elintarvikkeen elinkaarta tarkastellessa on usein vain alle kaksi prosenttia. Ruokamme tuottaminen vastaa kolmannesta ihmiskunnan kulutuksen ympäristökuormituksesta.

Lähteet: Jussi Nikula, WWF sekä Hyvä, paha muovi -artikkeli osoitteessa Medium.com/@johannakohvakka, kirj. Johanna Kohvakka ja Liisa Lehtinen

5 vinkkiä: Näin vähennät jätettä

  1. Kanna mukana kangaskassia, juomapulloa, matka-aterimia, kankaisia nenäliinoja ja muita perustarvikkeita. Tee jätteistä kieltäytyminen itsellesi helpoksi.
  2. Karsi. Mieti, mitä oikeasti tarvitset ja säilytä tavarat, joita käytät tai jotka ovat erityisen tärkeitä. Kieltäydy kaikesta tavarasta, mitä et tarvitse.
  3. Käytä uudelleen ja korjaa tavaroita niin pitkään kuin mahdollista. Esimerkiksi rikkinäinen sukka voi saada uuden elämän kengänkiillottajana.
  4. Kierrätä tavarat, joita ei voi karsia tai käyttää uudelleen.
  5. Kompostoi kaikki maatuvat jätteet. Tähtää ensisijaisesti kuitenkin ruokahävikin vähentämiseen.

Vinkit antoi Zero Waste –kirjan tekijä Otso Sillanaukee.

Lisää aiheesta: Keskon muovilinjaus

Arjen valinnoilla parempi maailma