sonja lumme

Sonja Lumme: paluu villiin puutarhaan

Tänä keväänä jyllää luonnonmukainen puutarha -trendi. Tähän sopivat puutarhan vapaammat muodot ja jopa niityt, kertoo puutarhuri Sonja Lumme.

Mitkä ovat puutarhanhoitoon liittyvät trendit tänä keväänä, puutarhuri Sonja Lumme?

Luonnonmukainen puutarha, luonnon elementtien ja luonnonkasvien tulo puutarhaan näkyy vapaampina muotoina ja esimerkiksi niittyinä.

Hyönteiskantojen suojelussa niittykasveilla ja puutarhan yrteillä on suuri merkitys, ja pörriäispesiä rakennellaan ahkerasti.

Luomu on edelleen vahvassa nousussa niin ravinnossa kuin lannoitteissa ja kasvualustoissa. Yhä useampi haluaa kasvattaa ainakin osan syötävistä vihanneksista itse puhtaasti omassa puutarhassa, ja erityisesti tomaatit ja yrtit kiinnostavat kotipuutarhureita. Niitä kasvatetaan paljon myös parvekkeilla ja patioilla ruukuissa. Hyötykasvit ja ainakin pienimuotoiset kasvimaat yleistyvät puutarhoissa.

Koristekasveista suositaan helppohoitoisia ja kestäviä maatiaisperennoja, ja puutarha saa olla luonnollisen rönsyilevä. Väreissä näyttäisivät olevan suosiossa punaisen sävyt, mutta nyt on kyllä lupa leikitellä väreillä ja antaa kaikkien kukkien kukkia.

Isommat trendit, kuten esimerkiksi hyötykasvit ja luonnonmukaisuus ovat tulleet Suomeen hieman viiveellä, ja ulkomailla vaikkapa erikoistomaattien kasvatus on ollut vahva trendi jo kauan.

Mitkä ovat tärkeimpiä puutarhatöitäsi näin keväällä?

Helmi-huhtikuussa päällimmäisenä ovat esikasvatustyöt. Kylvöt ja pienten taimien vaaliminen vie yllättävän paljon aikaa, kun täytyy huolehtia valosta ja ravinteista. Ja ilmojen lämmetessä taimia on karaistava eli ulkoilutettava ennen kuin tulee ulosistuttamisen aika.

Keväällä puutarha on myös kalkittava ja lannoitettava ennen uuden kasvukauden alkua.

Toukokuussa tehdään kylvöjä kasvimaalle ja odotellaan pikkuhiljaa monivuotisten kasvien, kuten köynnöspinaatin nousua. Silloin istutan kasvihuoneeseen tomaatit, kurkut ja paprikat.

Sitä ennen kasvihuone täytyy tietysti pestä ja lisätä sinne multaa, ehkä jopa vaihtaa kasvualusta kokonaan.

Mitä uutta olet tehnyt puutarhassasi verrattuna viime vuoteen?

Tänä vuonna kokeilussa on kiinnostavia kasvualustoja ja ravinteita. Käytän mykorritsaa, biohiiltä ja hyötymikrobeja puutarhani kasvualustassa entistä enemmän. Ne ovat osoittautuneet toimiviksi, kasveja suojeleviksi ja kasvua edistäviksi.

Jo viime vuonna käytin esikasvatukseen uutta kasvusammalta, rahkasammaleesta valmistettua kasvualustaa, joka osoittautui varsin erinomaiseksi. Se ei kuorru, pidättää hyvin kosteutta ja pysyy ilmavana ja kuohkeana. Sitä tulen käyttämään tänä vuonna entistä enemmän varsinkin ruukkuistutuksissa.

Mielenkiinnolla lähden kokeilemaan myös Biolanin uutta yrtti- ja taimilannoitetta, joka perustuu kotisirkkakasvattamoista kerättyyn sirkanlantaan.

Puutarhasi ylpeydenaihe?

Ylpeyden ja ilon aiheita omassa puutarhassa on paljonkin, vaikka ne eivät välttämättä aina muiden silmissä näytä kovin kummoisilta.

Lämpökompostorin pysyminen käynnissä läpi talven on suuri ilon aihe, samoin joku selätetty ja torjuttu kasvitauti tai tuholainen.

Yksi konkreettinen ylpeydenaihe on tietysti kasvihuone ja sen joka kesä vaihtuvat 50 erilaista tomaattilajiketta. Myös itse rakennettu yrttiympyrä tuottaa iloa keväästä pitkälle syksyyn monivuotisine yrtteineen.

Mitä puutarha ja sen hoito merkitsee sinulle?

Puutarha merkitsee ennen kaikkea rauhallista vastapainoa taiteilijan ja kirjailijan työlle. Siellä mieli lepää ja muut murheet unohtuvat lämpimän mullan tuoksussa kasvien kasvuvoimaa ihmetellessä.

Puutarha edustaa myös jatkuvuutta ja kierrätystä. Yksi tärkeä oppi, jonka olen puutarhaa hoitamalla saanut, on kärsivällisyys. Puutarhanhoito ei ole hätäisen ihmisen hommaa, kun parsaakin pääsee korjaamaan vasta viiden vuoden kuluttua istutuksesta.

Askarruttaako sinua jokin asian puutarhasi kukissa ja kasveissa tai vaikkapa mökkipihan laitossa? Entä haluatko neuvoja terassiasioissa? K-Raudan maksuttomasta puutarhaneuvonnasta voit kysyä alan asiantuntijoilta mitä tahansa pihahommiin liittyvää.

JULKAISTU   2.5.2019TEKSTI   Tanja RinkinenKUVAT   Arne Nylander

Oliko juttu kiinnostava?

Kyllä (0)Ei (0)