Kuka tahansa voi seurata omaa terveydentilaansa, vireyttä ja palautumista – ajasta ja paikasta riippumatta.

Parhaan hyödyn kehon mittaamisesta saat, jos valitset vain yhden selkeän tavoitteen. Jos ongelmasi on liian vähäinen uni, kannattaa keskittyä siihen. Muut tekijät, kuten liikunta ja ravitsemus, pannaan palvelemaan tuohon tavoitteeseen pääsemistä, valmentaja Jarmo Riski sanoo.

Hän valmentaa ihmisiä työkykyyn, työhyvinvointiin ja suorituskykyyn liittyvissä asioissa. Jarmo Riskin mukaan ihmisillä on tarve rakentaa yhä parempi suhde omaan kehoonsa.

– Terveys, hyvinvointi ja kehollisuus ovat olleet jo jonkin aikaa nousevia megatrendejä. Ihmiset hakevat tarkempaa palautetta kehonsa tilasta. Välittömän palautteen saaminen on kiehtovaa. Myös mielenhallintaan vaikuttavia harjoitteita, kuten joogaa ja mindfulnessia, harrastetaan paljon.

Tarkastele terveyttäsi missä vaan

Mittalaitteiden käytöllä on myös yhteiskunnallisia vaikutuksia. Ihmiset osallistuvat aktiivisemmin terveytensä hoitamiseen esimerkiksi mittaamalla verensokerin tai verenpaineen kotona. Terveysriskit halutaan minimoida ja estää ikääntymiseen liittyvä toimintakyvyn lasku.

Monet työnantajat panostavat jo työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen. Vastuu omasta terveydestä on kuitenkin myös jokaisella ihmisellä itsellään. Jarmo Riskin mukaan mittarit helpottavat juuri tätä henkilökohtaista vastuunkantoa.

Nykyteknologian avulla kuka tahansa voi mitata kotikonstein esimerkiksi sykettä, joka kertoo aktiivisuudesta tai passiivisuudesta, palautumisen tarpeesta sekä unen määrästä ja laadusta. Taustatietoja syöttämällä voidaan laskea myös energiankulutus.

Aktiivisuusranneke kertoo myös stressin tason

Sykevälin vaihtelua mittaavat laitteet puolestaan antavat kiinnostavaa tietoa stressi- ja palautumisreaktioiden määrästä ja niiden ajoittumisesta vuorokauden aikana. Niillä voidaan tutkia autonomisen hermoston tilaa ja osoittaa sellaistakin kuormittumista, jota ei itse huomaa.

– Innostuminen tai rakastuminen näkyvät sykevälin vaihtelussa samalla tavalla kuin kiire tai vaikkapa ahdistava palaveritilanne. Analyysiin tarvitaan käyttäjän omaa tulkintaa. Kielteisten kokemusten aiheuttama stressi on kuormittavampaa kuin myönteinen stressi, Jarmo Riski toteaa.

Autonomisen hermoston tilasta kertovien mittausten lisäksi ihminen pääsee yhä tarkemmin sisälle fyysisiin muutoksiinsa mittareilla, jotka tutkivat keskushermoston toimintaa. Keskushermosto ohjaa koko elimistöä ja säätelee muun muassa vireystilaa, ajattelua, havainnointia ja motorisia toimintoja. Suomessa kehitetty Omegawave mittaa sydämen sähköimpulsseja ja aivosähkökäyrää, joka kertoo hermoston tilasta. Omegawave koostuu sensorivyöstä, mobiilisovelluksesta ja pilvipalvelusta.

– On hämmästyttävää huomata, kuinka monia fysiologisia ilmiöitä voidaan nykyään analysoida menemättä ihon alle. Ihon pinnalle kiinnitetyillä antureilla voidaan antaa ärsykkeitä ja mitata niiden aiheuttamia vasteita, Jarmo Riski sanoo.

Esimerkiksi edistyneeseen sykevälin vaihtelua analysoivaan laitteeseen voidaan liittää otsaan kiinnitettävä sensori, joka mittaa henkilön aivosähkökäyrää.

Valitse aktiivisuusranneke käytön mukaan

Aktiivisuutta mittaavista laitteista on tullut jokamiehen mittareita, tuotepäällikkö Juha Oja Intersportista kertoo. Ne ovat helppokäyttöisiä ja halvimmillaan hinta jää reilusti alle sadan euron.

– Siitä lähtien, kun Polar toi markkinoille ensimmäiset Polar Loop -aktiivisuusrannekkeet, näiden laitteiden myynti on kasvanut buumin lailla.

Laitetta hankkiessa on aina hyvä pohtia, millaista käyttötarvetta se palvelee. Monelle kävelijälle ja vapaa-ajan kuntoilijalle riittää yleensä, että aktiivisuuranneke mittaa sykkeen ranteesta sekä kuljetun askelmäärän, mutta juoksijat ja aktiiviurheilijat haluavat usein tarkempia tuloksia sykevyön avulla.

Jos liikkuja haluaa seurata lenkkinsä nopeutta ja reittiä, tarvitaan GPS-paikannuksella varustettu mittari. GPS tallentaa myös lenkkien pituudet, jolloin taitettua matkaa on helppo seurata.

Erillisiä mittalaitteita löytyy lisäksi muun muassa uintiin, vaellukseen ja pyöräilyyn, mutta useat lajikohtaiset toiminnot löytyvät monipuolisista sykemittareistakin.

– Laite voi olla avuksi muutenkin kuin urheiluharjoitteissa, sillä esimerkiksi GPS-kellon avulla marjastaja voi löytää parhaat mättäät. Painonhallinnassa voi käyttää apuna monipuolista lattiavaakaa, joka kertoo painoindeksin, rasvaprosentin, luuston ja lihasten prosenttiosuudet sekä aineenvaihduntatietoja, Juha Oja sanoo.

Jarmo Riskin mielestä aloittelijan kannattaa hankkia ensin jokin yksinkertainen laite ja opetella käyttämään sitä kunnolla.

– Kun perustoiminnat ovat hallussa, voi halutessaan siirtyä vaativampaan mittariin. Jos monipuolisesta rannetietokoneesta osaa käyttää vain yhtä tai kahta toimintoa, siitä ei saa maksimaalista hyötyä.

Mittaustiedot eivät sijaitse enää välttämättä kannettavassa laitteessa, vaan pilvessä tai vastaavassa ulkoisessa kohteessa. Siksi sitä voidaan kerätä ja säilöä pitkiäkin aikoja, vaikka kaikki tieto ei tuntuisi juuri nyt olennaiselta. Tuloksia voidaan analysoida erilaisissa sovelluksissa.

Tulevaisuuden aktiivisuusranneke?

Jarmo Riski ja Juha Oja uskovat, että mittalaitteiden kehitys on vasta alussa. Tulevaisuuden laitteisiin rakennetaan yhä enemmän automaatiota ja älyä, jolloin käyttäjän osaksi jää laitteen tai vaikkapa pelkän älylaastarin kantaminen.

– Vaikka laite opastaa käyttäjäänsä, tärkeintä on kehittää omaa itsetuntemustaan. Jos mittaus antaa yltiöpositiivisen tuloksen, voi treenata liian kovaa ja ylikuormittaa itsensä, Jarmo Riski sanoo.

Silloin, kun jaksaa toimia normaalisti ja olo tuntuu virkeältä, perusasiat ovat yleensä kohdillaan. Mittalaitteet auttavat tulkitsemaan oman elämäntavan ja valintojen aiheuttamia vasteita kehoon ja mieleen. Itsetuntemuksen parantuminen avaa ovet myös oman käyttäytymisen muuttamiseen.

Lue lisää liikunnasta