Musiikki vaikuttaa tunteisiin, nostaa tai laskee verenpainetta sekä sydämen sykettä. Flunssakautena ilahduttaa tieto siitä, että lempibiisin kuuntelu myös parantaa vastustuskykyä.

Musiikilla on monia vaikutuksia: sen kuuntelu voi esimerkiksi laajentaa pupilleja. Musiikki vaikuttaa myös verenpaineeseen ja hermostoon. Rauhallinen musiikki laskee verenpainetta ja sykettä. Nopean hevin tai voimistuvan musiikin kuuntelu taas vaikuttaa päinvastoin.

1. Paranna keskittymiskykyä

Keskittymiskyky paranee musiikin avulla. Se tapahtuu mielialan kautta. Kun musiikki on tehnyt iloiseksi, häiritsevät ajatukset ja äänet on helpompi sulkea pois mielestä. Musiikin aikaansaama positiivinen mieliala voi parantaa hyvinvointia pysyvästi vaikuttamalla hermostoon ja immuunijärjestelmään.

2. Rentoudu

Musiikki auttaa rentoutumaan. Hermosto ja hormonit reagoivat musiikin kuuntelemiseen. Tahdosta riippumaton hermosto aktivoituu ja stressihormonin tuotanto vähenee. Aktiivinen musiikin kuuntelu saattaa auttaa rentoutumaan syvemmin ja pitkäkestoisemmin.

3. Parane pian!

Musiikki voi nopeuttaa paranemista tai vähentää oireita. Aivoverenkiertohäiriöihin liittyvä tutkimus kertoo, että musiikin kuuntelu nopeutti parantumista. Joissain sairaaloissa tavallisen hoidon ohella tarjotaankin mahdollisuutta musiikin kuunteluun. Musiikin kuuntelun on huomattu auttavan myös kipupotilaita sekä mielenterveyshäiriöistä kärsiviä.

4. Lisää tarkkuutta

Muisti, tarkkaavaisuus ja kielelliset kyvyt paranevat musiikin avulla. Dementiariski pienenee yli 75-vuotiailla säännöllisen laulamisen, soittamisen tai tanssiharrastuksen ansiosta.

5. Lisää suorituskykyä

Musiikki parantaa kestävyyttä ja suorituskykyä. Fyysisen rasituksen aikana kuunnellun musiikin on tutkittu parantavan juoksusuoritusta 15 prosentilla. Se lisää myös mielihyvähormoni endorfiinin eritystä.

Lähde: Liisa Ukkola-Vuoti, Musikaaliset geenit - hyvinvointia musiikista (S&S 2017)

Kylmät väreet on yksi voimakkaimpia tuntemuksia musiikin vaikutuksesta kehoon. Musiikin soittaminen, sen kuuntelu tai laulaminen aiheuttavat fysiologisia muutoksia, joista osan voi nähdä, osan tuntea ja osan mitata esimerkiksi verikokeilla tai aivokuvilla.

Riippuu musiikkityypistä, millaisia vaikutuksia kehossa tapahtuu. Rauhallinen musiikki laskee verenpainetta ja sydämensykettä, nopeatempoinen hevi tai musiikki, jossa tapahtuu crescendo eli äänenvoimakkuuden kasvaminen, taas voi nostaa niitä.

Näin flunssakautena ilahduttaa tieto siitä, että musiikki parantaa immuunijärjestelmän toimintaa ja vastustuskykyä niin perusterveillä kuin sairaillakin.

Se johtuu siitä, että musiikin kuuntelu ja myös sen soittaminen lisäävät sytokiinien, vasta-aineiden ja luonnollisten tappajasolujen tuotantoa.

Ristiriitaisia tuloksia on siitä, mikä musiikkigenre parantaisi hyvinvointia parhaiten. Varmasti ei tiedetä, toimiiko vaikkapa ooppera Suomipoppia paremmin.

Mutta jos kaikille soitettaisiin klassista musiikkia, eivät he kokisi samoja tuntemuksia. Tärkeää on kuunnella sellaista musiikkia, josta itse pitää.

Yksi musiikkimakuun merkittävästi vaikuttavista tekijöistä on geenit. Niillä on osansa myös siinä, innostuuko itse soittamaan vaikkapa rumpuja.

Konserteissa kävijät ovat tutkitusti muita onnellisempia, mutta ei tiedetä, johtuuko se siitä, että he ovat arjessaan muutenkin aktiivisia.

Konsertti tarjoaa ihmiselle kokonaisvaltaisen elämyksen. Livemusiikki on tehokkaampi kokemus kuin musiikin kuuntelu radiosta. Konsertissa basson jytkeen voi tuntea vatsassa saakka.

Musiikkia käytetään myös terapiassa.

Epäselvää on se, miksi musiikkiterapia toimii, mutta kiistatta se toimii. Esimerkiksi autistiset lapset hyötyvät musiikista ja saattavat olla hyvinkin musikaalisia. Heillä ei välttämättä ole sanoja, mutta he pystyvät kommunikoimaan musiikin kautta.

Musiikkiharrastus muokkaa aivoja. Ammattimuusikon aivojen rakenteet ovat erilaiset kuin ihmisen, joka ei ole soittanut mitään soitinta. Kaikkia ei silti tarvitse laittaa piano- tai kuorotunneille, ja pakko ylipäänsä on huono motivaattori musiikissa.

Jos musiikin soittamisesta tai laulamisesta ei nauti ollenkaan, painostaminen ei auta. Jotta terveysvaikutuksia saa, musiikista pitää nauttia. Omassa tutkimuksessani havaittiin, että jo 20 minuutin musiikin kuuntelu muuttaa kehomme toimintaa.

Lähde: Liisa Ukkola-Vuoti, Musikaaliset geenit - hyvinvointia musiikista (S&S 2017)