Uusi elämäntilanne perheessä – miten joulua vietetään?
Isot elämänmuutokset vaikuttavat myös joulunviettoon. Petra ja Joni Masko kertovat, kuinka he ovat eronsa jälkeen viettäneet joulua ja ylläpitäneet perinteitä lasten kanssa.
Jouluaattona jokelalaiseen omakotitaloon kokoontuu perheenjäseniä monesta eri osoitteesta. Joni Masko lähtee Hyrylästä ja nappaa kyytiin matkan varrelta viiden kilometrin päästä Petra Maskon ja heidän yhteiset lapsensa, 14-vuotiaan Joan ja 9-vuotiaan Lian. Samoilta seuduilta joulunviettoon saapuu myös Jonin äiti Paula Haapasalo miehensä Esan kanssa. Ja tietysti paikalla on myös Jonin sisko Jenna Masko perheineen, sillä joulua vietetään heidän kotonaan.
Tänä vuonna on neljäs joulu, jota Petra ja Joni viettävät yhdessä avioeronsa jälkeen. Kun ex-pari marraskuussa 2020 päätti yhdessä tuumin erota viidentoista vuoden yhdessäolon jälkeen, oli molemmille selvää, ettei perheen yhteinen aika päättyisi siihen.
− Ei yhteisen vanhemmuuden tarvitse muuttua, vaikka asumme eri kodeissa, Petra sanoo.
− Välimme olivat hyvät ja läheiset erotessa ja ovat edelleen, vain romanttinen rakkaus on väliltämme päättynyt, Joni lisää.
Petra ja Joni asuvat lähellä toisiaan, ja lapset ovat joka viikko muutaman päivän isällään. Vaikka päivät on etukäteen sovittu, kumpikin on aina valmis myös joustamaan, jos tarve vaatii. Välillä perheestä on myös mukavaa, että toinen lapsista on äidillä ja toinen isällä. Näin lapset saavat kahdenkeskistä aikaa vanhempiensa kanssa.
− Eron jälkeen sovimme jonkin aikaa kalentereihimme etukäteen myös yhteisiä perhepäiviä, jolloin olimme kaikki neljä yhdessä. Nykyään niitä ei tarvitse aina edes kalenteroida, sillä vietämme yhteistä aikaa ilman suunnitteluakin, Petra kertoo.
Jokainen tuo jotakin pöytään
Ensimmäistä joulua eron jälkeen vietettiin Jonin äidin Paulan kotona. Jouluviettoon saapuivat tuolloin myös Petran vanhemmat ja sisarukset perheineen.
− Silloin meitä oli pitkä pöydällinen, yhteensä kahdeksantoista ihmistä, Paula muistelee.
Aattoa yhdessä viettävä porukka on sittemmin tiivistynyt, ja nykyään Petra lähtee joulupäivänä lasten kanssa omien vanhempiensa luokse Varkauteen, Pohjois-Savoon. Muulle porukalle luontevaksi yhteiseksi aattopaikaksi on viime vuosien aikana muodostunut Jennan koti, jossa on eniten tilaa isolle määrälle ihmisiä.
Joulupöytä on yleensä koottu yhteisesti ajatuksella ”jokainen tuo jotakin”. Jouluruoat ovat olleet perheessä aina melko perinteisiä.
− Minä teen yleensä kaikki laatikot ja graavaan kalaa, kertoo Paula.
− Ja minun vastuullani on ollut rosolli, ja tykkään tehdä jälkiruokia ja leipoa, Jenna jatkaa.
− Minulla on se helpoin osuus eli tuon viinit ja glögit, sanoo Joni nauraen.
Petran juuret ovat Savossa sekä Pohjois-Karjalassa, jossa joulupöytään ovat perinteisesti kuuluneet myös karjanlanpaisti ja itse leivotut karjalanpiirakat. Niitä hän ei enää jouluihin kaipaa.
− Sen sijaan kokeilin yhtenä vuonna tehdä graavattua porkkanaa, eli vegaanista versiota graavikalalle, Petra kertoo.
Perheen lapset toivovat usein, että joulupöydässä olisi myös riisipuuroa − siltä varalta, etteivät muut jouluruat oikein maistu. Ja riisipuuroa melkein aina laitetaankin.
Tänä vuonna perhe on pohtinut, että mitä jos Jenna tekisikin miehensä kanssa kaikki ruoat ja muut osallistuisivat tasapuolisesti kustannuksiin.
− Se voisi olla ihan virkistävää vaihtelua ja sopisi kyllä meille, Jenna sanoo.
Tärkeintä on lasten ilo
Suuret elämänmuutokset vaikuttavat yleensä myös tapaan viettää joulua. Esimerkiksi kun lapsiperheessä vanhemmat eroavat, perheissä pohditaan, missä ja miten joulua jatkossa vietetään ja kenen kanssa. Petralla ja Jonilla on kummallakin uudet kumppanit, joilla on myös lapsia aiemmista suhteista.
Yhteisellä päätöksellä he ovat kumppaneineen linjanneet, että aikuisten seurustelut pidetään lapsiarjen ulkopuolella, myös jouluisin. Kumppaneitaan he tapaavat joulunaikaan silloin, kun lapset ovat toisella vanhemmalla.
− Se tuntui alusta alkaen selkeältä ja meille sopivalta tavalta. Moni muuttaa uuden kumppanin kanssa saman katon alle, mutta ei kaikkien tarvitse tehdä niin, Petra sanoo.
Petra ja Joni uskovat, että tärkeintä on toimia siten, mikä tuntuu perheelle itselleen parhaimmalta ratkaisulta.
− Ei ole olemassa oikeita ja vääriä tapoja viettää joulua. Tärkeintä on, että kaikilla on hyvä olla, ja meille tämä on ollut paras tapa, Joni sanoo.
Petra ajattelee, että hänelle joulussa tärkeintä on nähdä lasten ilo.
− Ei joulu minulle henkilökohtaisesti ole niin iso juttu, mutta yhdessä lasten kanssa se on tärkeä. Siksi on hienoa, että voimme viettää yhä kaikki joulut yhdessä, eikä niissä tarvitse vuorotella.
Petra ja Joni sanovat pitävänsä itseään onnekkaina, ettei ero ole tuonut mukanaan erimielisyyksiä.
− Mutta totta kai ymmärrämme senkin, etteivät kaikkien eroavien parien välit pysy yhtä hyvinä kuin meillä, Joni sanoo.
Tärkeät yhteiset perinteet
Joka vuosi joulukuun alkaessa Maskojen perheessä esiin kömpivät neljä tonttunukkea.
− Tontut ovat meidän joulukalenteri, ne tekevät joka yö kepposia, menevät vaikka piiloon tai aiheuttavat jotain sotkua, kertoo Petran ja Jonin kolmasluokkalainen Lia-tytär.
Tontut kulkevat Petran ja Jonin kodin väliä, ja vanhemmat viestittelevät kuumeisesti toisilleen, millaisia jekkuja kummallakin on suunnitteilla. Jouluaattona Lia toimii tonttuna yhdessä Jennan nelivuotiaan Lilja-tyttären kanssa.
− Myös tänä vuonna haluan olla tonttu, jos Lilja vain suostuu mukaan, Lia kertoo.
Aattoiltana, kun on saunottu, jouluruoat syöty ja lahjat avattu, Maskoilla pelataan usein lautapelejä. Ja kun ilta Jokelassa alkaa olla jo pitkällä, lähtevät Joni ja Petra lapsineen jatkamaan aattoa vielä nelistään. Ensin mennään kauppaan ostamaan jotain ei-jouluisia herkkuja, vaikka sipsejä, ja sitten kaikki neljä menevät joko Jonin tai Petran kotiin katsomaan yhdessä elokuvaa. Viime jouluna polskittiin myös Jonin kodin poreammeessa.
− Nythän Jennankin uudessa kodissa on poreamme, ehkä hyppäämme kaikki tänä jouluna sinne, Joni huudahtaa.
Jokaisena uuden vuoden aattona Joni vie lapset ajelulle, jonka aikana he toivottavat ikkunoista ohikulkijoille hyvää uutta vuotta.
− Lapsille on usein tärkeää, että perheen yhteisiä perinteitä säilyy eron jälkeenkin, sanoo Petra.
Maskot ja Haapasalot viettävät samassa porukassa yhteistä aikaa muulloinkin kuin jouluisin. Viime kesänä he olivat koko porukalla Pärnussa, ja myös ensi kesäksi on suunnitteilla sukumatka.
Lia on sitä mieltä, että tärkeimmät asiat eivät ole äidin ja isän eron myötä muuttuneet.
− Vaikka meillä on nyt kaksi kotia, meidän perheen hauskuus on pysynyt. Jouluna on ehdottomasti parasta, kun saa olla yhdessä äidin, isän ja koko muun perheen kanssa, Lia kuvailee.
− Lia on oikeassa, yhdessäolo on tärkeintä. Mutta taisit unohtaa mainita ne joululahjat, sanoo Petra nauraen.
Löydä omannäköinen joulu
Joulunviettoon liittyy Suomessa vahvoja perinteitä ja suomalaiset arvostavat perhejouluja.
− Joulun suurimmat odotukset liittyvät tunnelmaan. Se syntyy vahvimmin ihmisten välisistä suhteista, sanoo tutkijatohtori Aino Luotonen, joka on tutkinut perhe- ja läheissuhteita.
Perhettä ajatellaan Aino Luotosen mukaan usein muuttumattomana, vaikka todellisuudessa perhesuhteisiin liittyy jatkuva muutos.
− Ihmiset muuttavat, eroavat ja lapset kasvavat. Muutokset vaikuttavat myös joulunviettoon. Mukaan halutaan uusia kumppaneita ja myös ystäviä, Luotonen sanoo.
Omannäköistä, uudenlaistakin joulua voi alkaa rakentaa miettimällä, mitä itse joululta toivoo ja toisaalta, mitä haluaa tehdä muiden vuoksi.
− Vanhojen perinteiden rinnalle voi synnyttää uusia. Näin joulusta voi luoda sellaisen, että se tuntuu hyvältä ja elämäntilanteeseen sopivalta sekä itselle että läheisille, sanoo Luotonen.
